Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Näin tunnustettiin ensimmäistä kertaa, että ihmisoikeudet ovat koko maailman vastuulla. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta tuli perusta muille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat oikeudellisesti sitovia. Sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa, että valtio aikoo ratifioida eli vahvistaa sopimuksen tulevaisuudessa ja pidättäytyy sopimuksen vastaisista toimista. Linkin takana luettelo keskeisimmistä ihmisoikeussopimuksista sekä linkit niiden teksteihin.

Ihmisoikeudet ovat universaaleja eli yhteisiä maailman kaikille ihmisille, ja ne kieltävät syrjinnän. Ihmisoikeuksista perustavin on oikeus elämään. Keskeisiä ovat myös kidutuksen kielto, oikeus turvapaikkaan, opetukseen, oikeudenkäyntiin; naisten ja lasten oikeudet... YK-liiton julkaisemassa Yhteiset ihmisoikeutemme –teoksessa kerrotaan keskeisistä ihmisoikeuksista.

Suomessa ja muissa länsimaisissa yhteiskunnissa ihmisoikeudet ovat kiinteä osa poliittista demokratiaa. Ihmisoikeuksia loukataan kuitenkin jatkuvasti niin länsimaissa kuin muuallakin maailmassa. Suomen YK-liiton sivuilla esitellään, mitkä tahot solmivat, valvovat ja suojelevat ihmisoikeuksia Euroopan alueella ja maailmassa.