Koti
 
 
  • Afganistanilaistyttö pakolaisleirillä.Afganistanilaistyttö pakolaisleirillä.
    12.03.2010
    Maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä keskusteli vuoden 2010 pakolaiskiintiöstä. Suomi aikoo ottaa vastaan 200 irakilaista pakolaista Syyriasta, 150 myanmarilaista pakolaista Thaimaasta, 150 kongolaista pakolaista Ruandasta ja 150 afganistanilaista pakolaista Iranista. Suomen pakolaiskiintiön koko on 750 henkeä.
    Julkaisija:
  • Siirtotyöläinen. Kuva: ILOSiirtotyöläinen. Kuva: ILO
    14.01.2010

    Ulkomailla työskentelevien kansalaisten rahalähetyksillä on merkittävä osuus kehitysmaiden vastaanottamassa valuuttavirrassa. Maailmanpankin arvioiden mukaan vuonna 2008 rahavirta oli yli 200 miljardia euroa, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin virallinen kehitysapu.

    Julkaisija:
  • 11.04.2007
    Mielikuvituksellitsten "piresialaisten "oleskelua Unkarissa vastustaa tänä vuonna 68 prosenttia asukkaista, kun viime vuonna vastaan oli 59 prosenttia.
    Julkaisija:
  • 23.11.2006
    Taprin tutkija Anitta Kynsilehto pohtii kommenttipuheenvuorossaan, palattiinko Tampereen epävirallisessa oikeus- ja sisäministerikokouksessa (OSA) toivottuun ”Tampereen henkeen”. Kynsilehto epäilee tätä ja toivoo nyt tuloksia seuraavalta Tampereen kokoukselta, eli Euro–Välimeri-alueen ulkoministerikokoukselta (Barcelona VIII).
  • 26.06.2006
    Vuoden 2006 puoliväliin mennessä Espanjan rannikolle oli meriteitse pyrkinyt jo noin 10 000 maahanmuuttajaa. EU on vastannut tapahtumiin tehostamalla rajavalvontaa, ja myös suomalaisia rajavartioita lähetettäneen Espanjaan. Näiden uutisten myötä on syntynyt tarve keskustella unionin omasta turvapaikka- ja siirtolaisuuspolitiikasta. Korjattavaa näyttää olevan paljon, sillä vuonna 1999 Tampereen huippukokouksessa tehdyt tulevaisuudenvisiot EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta eivät ole toteutuneet.
  • 26.06.2006
    Marokkolaisen Abdelkrim Belguendouzin artikkeli on kriittinen puheenvuoro EU:n viime vuosien maahanmuuttopolitiikasta. Belguendouzin näkemys on, että unioni pyrkii ulkoistamaan maahanmuuttokäytäntönsä naapurimailleen. EU:n naapuruuspolitiikkaa (ENP) on arvosteltu jo pitkään, ja erityisesti Pohjois-Afrikan kauttakulkumaat ovat kokeneet EU:n maahanmuuttopolitiikan ongelmallisuuden. Belguendouz käsitteleekin artikkelissaan etenkin Maghreb-maita, joiden kautta Saharan eteläpuolisen Afrikan kansalaisia pyrkii Eurooppaan. Hänen mukaansa siirtolaisuuden syihin ei voida vastata vain rajavalvontaa tehostamalla, vaan tarvitaan myös rakenteellista työtä.
  • 26.06.2006
    Amnesty Internationalin Suomen osaston Niina Laajapuro ymmärtää Belguendouzin huolen. Hänen mukaansa EU:n turvapaikkajärjestelmä on nykyisellään kelvoton. Laajapuro toivoisi, että unionin alueelle luotaisiin todellinen yhteinen järjestelmä, jonka avulla kaikille apua tarvitseville tarjottaisiin suojelua. Hänen mukaansa uudistukset voitaisiin aloittaa Suomen puheenjohtajakaudella.
  • 26.06.2006
    Brookings Institutionissa työskentelevä Khalid Koser on joiltain osin eri mieltä Belguendouzin kanssa. Hänen mukaansa rajavalvonnan tehostaminen on vain yksi osa EU-maiden maahanmuuttopolitiikkaa. Objektiivista keskustelua siirtolaisuudesta ei Koserin mielestä käydä tarpeeksi, ja eri mielipiteet aiheesta ovat usein aivan liian kaukana toisistaan.
 
Koosta sisältöä