Afrikan unioni pohtii kansainvälisestä rikostuomioistuimesta vetäytymistä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Afrikan unioni pohtii kansainvälisestä rikostuomioistuimesta vetäytymistä

Afrikan maat ovat pitkään syyttäneet ICC:tä puolueellisuudesta.

Afrikan unionin jäsenmaat väläyttävät jälleen mahdollisuutta erota kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, eli ICC:stä. Brittilehti The Guardianin mukaan unioni hyväksyi viime viikonloppuna Kenian ehdotuksen "tiekartan" luomisesta maiden eroamiseksi tuomioistuimesta. Päätös ei ole juridisesti sitova.

Taustalla on Afrikan maiden pitkään jatkunut katkeruus siitä, että niiden mukaan tuomioistuin keskittyy puolueellisesti Afrikan maiden johtajien rikkomuksiin. ICC käsittelee tai tutkii tällä hetkellä yhdeksän maan rikkomuksia, ja niistä kahdeksan on Afrikassa.

Viimeisin ICC-oikeudenkäynti afrikkalaista vastaan alkoi viime viikolla, kun Norsunluurannikon entisen presidentin Laurent Gbagbon ja hänen entisen ministerinsä joutuivat oikeuden eteen. Gbagbolla on vastassaan neljä syytettä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Ne liittyvät vuoden 2010 presidentinvaaleihin ja sen jälkeiseen väkivaltaan. Gbagbo kieltäytyi tuolloin luopumasta vallasta. Tuloksena oli sisällissota, jossa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan kuoli ainakin 3 000 siviiliä.

Aiemmin ICC on syyttänyt muun muassa Kenian presidenttiä Uhuru Kenyattaa rikoksista ihmisyyttä vastaan maan vaaliväkivallan yhteydessä vuosina 2007–2008. Kenyattan syytteistä jouduttiin luopumaan vuonna 2014 todisteiden puutteessa. ICC:stä on uhannut vetäytyä myös Etelä-Afrikka, joka sai viime vuonna kritiikkiä kieltäydyttyään luovuttamasta maassa vieraillutta Sudanin presidenttiä Omar al-Bashiria ICC:lle.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Elise Keppler kuitenkin sanoo AU:n uutta päätöstä kommentoivassa kirjoituksessaan, että vaikka Kenian media on uutisoinut AU:n päätöksestä laajasti – lähteenään entinen sotarikossyytetty Kenyatta – todellisuudessa asian uutisarvo ei ole näin suuri. Kyseessä oli vasta tiekartan harkinnan hyväksyminen, ja aiheesta on keskusteltu ennenkin, tuloksetta. Lisäksi suurin osa ICC:n tutkimuksista on aloitettu Afrikan omien hallitusten pyynnöstä, hän muistuttaa.

Kepplerin mukaan on totta, että ICC:n pitäisi laajentaa tutkimuskohteitaan, ja myös esimerkiksi Yhdysvallat pitäisi saada tuomioistuimeen mukaan. Silti ICC on monille ainoa toivo oikeudesta, kun muut tiet epäonnistuvat, hän kirjoittaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia