Asiantuntijat peräänkuuluttavat Suomelta demokratiaa Maailmanpankkiin

20.02.2013
Aura Pilkama

(Kuva: World Bank / cc 2.0)(Kuva: World Bank / cc 2.0)Maailmanpankin johtokuntaedustajan paikka aukeaa Suomelle ensi heinäkuussa, ja ehdokkaiksi kolmivuotiskaudelle on ilmoittautunut muun muassa joukko poliitikkoja ja diplomaatteja.

Maailma.netin haastattelemat kehitysyhteistyön asiantuntijat toivovat johtokuntaan valittavalta suomalaiselta edustajalta kokemusta ja ymmärrystä kehitys- ja maailmanpolitiikasta, kehitysrahoituksesta sekä globaalista etelästä. Järjestöt ovat laajemmin jo vuosia vaatineet Maailmanpankilta osallistumismahdollisuuksien kasvattamista järjestössä.

"Mielestäni valittavan henkilön tulisi olla valmis edustamaan tasa-arvoista, vuorovaikutteista ja demokraattista linjaa Maailmanpankin johtokunnassa, sanoo Kepan kehityspolitiikan asiantuntija Eva Nilsson.

Sekä Nilsson että Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitävät edustusta johtokunnassa tärkeänä paikkana vaikuttaa, ja korostavat erityisesti demokratian lisäämistä päätöksenteossa. Tällä hetkellä äänivalta Maailmanpankissa menee sen mukaan, kuinka paljon kukin maa rahoittaa pankkia.

Vuonna 2010 Maailmanpankin äänivaltaa uudistettiin, mutta järjestöjen mielestä kehittyvien maiden valta jäi tuolloin yhä pieneksi. Erityisesti Afrikan maat olivat uudistukseen tyytymättömiä, sillä osa niistä jopa menetti uudistuksessa äänivaltaa.

Teivaisen mielestä räikeimmät epäkohdat Maailmapankin toiminnassa liittyvätkin juuri avoimeen ristiriitaan päätöksenteon avoimuuden ja länsimaisten demokraattisten normien välillä.

"Erityisesti köyhyyden vähentämiseen liittyvissä kysymyksissä pitäisi korostaa kehitysmaiden parempia mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin ehtoihin. Maailmapankin tulisi vähentää hyväntekeväisyyteen ja almujen antamiseen perustuvaa linjaa, jota se kaikesta retoriikastaan huolimatta edustaa", Teivainen sanoo.

Pohjoismaiden ja Baltian ryhmän aikaisemmat edustajat eivät ole Teivaisen mukaan kiinnittäneet tähän kovinkaan paljon huomiota.

Kauniita lupauksia kehityksestä? 

Suomi on asettanut viralliseksi kehitysyhteistyön tavoitteeksi parantaa kaikkein köyhimpien maiden asemaa Maailmanpankissa, mutta todellisuudessa sitä ei ole koskaan aktiivisesti Teivaisen mielestä ajettu.

"Suomen tulevan edustajan pitäisi korostaa näitä asioita ja tehdä aloitteita epädemokraattisiin päätöksentekomenetelmiin liittyvissä kysymyksissä", Teivainen sanoo.

Hänen mukaansa Maailmanpankin johto on viime vuosina kuitenkin antanut joitakin merkkejä aiempaa paremmasta valmiudesta demokratian lisäämiseen. "Ainakin järjestön pääekonomisti Kaushik Basu on puhunut sen puolesta, että päätöksentekokysymyksiä pitäisi tuoda uuteen pohdintaan ja nyt olisi hyvä aika tuoda asiaa aikaisempaa ponnekkaammin esille".

Teivaisen mielestä nyt, ennen valintaa, olisi hyvä tilaisuus käydä julkista keskustelua Suomen linjauksista ja ehdokkaiden tavoitteista, jotta toiminta olisi avoimempaa.

Ehdokkaana on yhteensä 37 nimeä, joiden joukossa ovat muun muassa Ydin-lehden päätoimittaja ja entinen kansanedustaja Arja Alho, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sekä nykyisistä kansanedustajista Johannes Koskinen ja Paula Lehtomäki.

Suomi kuuluu Maailmanpankissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiiriin, jossa johtokuntaedustus kiertää kahdeksan maan kesken. Johtokunnan jäsen edustaa kaikkia vaalipiirin maita. Suomen hallitus valitsee Suomen johtokuntaedustajan järjestöön vielä kevään aikana.

Kommentit

Arja Alho. Hän on paitsi Luonut Anonymous (ei varmistettu)