Aurinko kypsyttää tomaatit | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Aurinko kypsyttää tomaatit

Ilmastonmuutos on tuonut mukanaan maaperän köyhtymistä ja pienempiä satoja länsiafrikkalaiseen Guineaan, kirjoittaa Heidi Auvinen.


Tämä artikkeli on alunperin julkaistu Libero-lehdessä. Tilaa lehti täältä.

Kuuluu tömähdys. Tuuli tönäisee kaatuneen ja katkenneen puunrungon metalliseen porttiin. Tänään erityisen voimakkaan ja jäätävän kylmän tuulen vuoksi ei uskoisi, että yksi alueen suurimmista haasteista on polttavan auringon lisäämä kuumuus ja kuivuus. Länsi-Afrikassa Pohjois-Guineassa lähellä Senegalin rajaa on pieni punaisten kivien kaupunki. Malin hallinnolliseen prefektuuriin kuuluu myös pieni N'djappén noin 1000 asukkaan kylä. N'djappésta on Malin kaupunkiin muutaman kilometrin matka. Alueen pääelinkeino on maanviljely; yli 90 prosenttia alueen väestöstä saa leipänsä viljelemällä maata. Samaan aikaan maa kuitenkin tuottaa yhä vähemmän kuin aikaisemmin.

Maa tuottaa vähemmän

Kaksi vuotta alueella ympäristönsuojeluun keskittyneen kansalaisjärjestö Indigon hankekomitean puheenjohtajana toiminut, viljelijä Mamadou Sadio Souaré, 62, kertoo ilmaston muuttuneen voimakkaasti elinikänsä aikana.

"Suurin haaste on aurinko. Se on kuumempi kuin aikaisemmin. Esimerkiksi nykyään fonion siemenet alkavat itämään helposti auringosta ja pilaantuvat nopeammin, siksi niiden säilyvyys ja myyntiaika on lyhyempi."

Paahtava aurinko kuivaa alueen joet ja kuivan kauden lopussa vedestä on suuri pula. Saharan eroosion levittäytymisestä ja kuumemmasta auringosta aiheutuva kuivuus aiheuttavat myös muita ongelmia alueella. "Maa tuottaa vähemmän ruokaa kuin se tuotti ennen. Se on loputon tie. Koska sato on nykyään pienempi, täytyy viljellä tiheämmin, mutta koska viljellään tiheämmin, maaperä ei ehdi toipua ja köyhtyy entisestään. Esimerkiksi pavuista saatava sato on puolittunut muutamassa vuodessa."

Viljelijä miettii hetken. Mumisee pulaariksi ja jatkaa sitten ranskaksi pudistellen samalla päätään. "Lisäksi ongelmana on kohonneet hinnat. Varsinkin siementen hinnat ovat nousseet, koska maa tuottaa vähemmän ja satoa pilaantuu kuivuudesta. Mutta kuitenkaan myytävien tuotteiden hintataso ei ole noussut. Nykyään torilla ansaitsee vähemmän. Tästä voi päätellä mitä siitä seuraa."

Miehet ensin

Souaré viittaa koko maata kiusaavaan kovaan inflaatioon sekä Malin alueen kasvaneeseen köyhyyteen ja ruokapulaan. Kaikista eniten köyhyys koskettaa kylissä naisia ja lapsia. Ruokapula ei ole varsinaista pulaa lämpöisestä ateriasta, vaan enemmänkin vitamiineista ja monipuolisesta ruoasta.

"Riisi ja kastike jaetaan usein siten, että perheen pää syö ensin. Perheen naiset ja lapset syövät lopun riisin ja kastikkeen, joka usein on vain pelkkää pähkinäkastiketta tai palmuöljyä ja tomaattia."

Syitä köyhtyneeseen maaperään ja alueen ilmastonmuuttumiseen on monia. Viljelijä pitää yhtenä suurimpana syynä alueen hakattuja metsiä.

"Ennen kuin alueella aloitettiin suojelumetsätoimintaa, lähes kaikki puut oli kaadettu. Puut on kaadettu polttopuuksi ja aitarakennusmateriaaliksi. Kun metsät kaadetaan, siitä aiheutuu huomattavia ongelmia. Esimerkiksi sadekaudella vesi muovaa maata rajummin ja valuu suoraan kyliin, rikkoo teitä. Sadekaudella monet tiet ovat kokonaan poikki. Silloin kylistä ei pääse kulkemaan esimerkiksi kouluun tai sairaalaan."

Syyttömät kärsivät eniten muuttuvasta ilmastosta

Ruoan ilmastovaikutuksia ei voida kieltää. Maatalous aiheuttaa 10-12 prosenttia kaikista maailman päästöistä. Se on lähes saman verran kuin liikenteen tai asumisen aiheuttamat ilmastovaikutukset.

Erityisen suuri osa ruuan aiheuttamista päästöistä syntyy typpi- ja fosforipäästöistä, joita aiheuttavat laiduntava karja, erilaiset lannoitteet ja metsien hakkaaminen eli maailman hiilinielujen tuhoaminen. Maatalouden päästöjä ei kuitenkaan aiheuta pienviljelijät kehittyvässä etelässä, vaan teollisuusmaiden laiduntava karja ja sademetsien raivaaminen peltomaaksi.

Erityisen suuri osa ruuan aiheuttamista päästöistä syntyy typpi- ja fosforipäästöistä, joita aiheuttavat laiduntava karja, erilaiset lannoitteet ja metsien hakkaaminen eli maailman hiilinielujen tuhoaminen. Maatalouden päästöjä ei kuitenkaan aiheuta pienviljelijät kehittyvässä etelässä, vaan teollisuusmaiden laiduntava karja ja sademetsien raivaaminen peltomaaksi.

Yli puolet maailman köyhistä ihmisistä elää valmiiksi ekologisesti herkillä alueilla, kuten vuoristossa, jokien suistoalueilla tai kuivien aavikoiden läheisyydessä. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateet, myrskyt, helteet ja muut äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Merenpinta nousee ja makeutuu jäätiköiden sulamisen seurauksena, mikä pilaa pohjavettä, tuhoaa viljelymaata ja pakottaa ihmisiä jättämään kotinsa.

Globaalissa etelässä lähes 90 prosenttia ansiotulosta perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, metsästykseen sekä matkailuun. Siksi ilmastonmuutos heikentääkin ennen kaikkea köyhimpien ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Ihmisten terveys kärsii, aliravitsemus ja erilaiset puutostilat lisääntyvät kun ruoantuotanto vähenee. Afrikassa maatalouden tuottavuuden ennustetaan puolittuvan vuoteen 2020 mennessä.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia