Pohjois-Brasiliassa, Xingu-joen varrella useat Amazonian alkuperäiskansat ovat vuosikymmeniä kamppailleet erilaisia patosuunnitelmia vastaan.

Suunnitelmat ovat 1970-luvun puolivälistä alkaen muuttaneet nimeään ja muotoaan. Välillä jopa viiden padon ajateltiin jauhavan sähköä, eli ”kehitystä” Xingu-joesta. Vesivoimahankkeesta alueella luovuttiin alun perin alkuperäiskansojen ja ympäristöaktivistien vastustuksen seurauksena.

Belo Monte on yksi niistä Amazonian alueen infrastruktuurihankkeista, jotka Brasilian edellinen presidentti Lula da Silva kaivoi esiin piristääkseen valtion taloutta. Suurin osa hankkeista vaikuttaa Amazonian alueen elämään. Hankkeiden joukossa on useita moottoriteitä, ja jopa 60 patoa.

Lopulta kesäkuussa 2011 kun Belo Montea vastustuksesta huolimatta alettiin panna täytäntöön, vesivoimakompleksin suunnitelmassa oli kolme patoa. Belo Monte ei valmistuessaan olisi mikä tahansa pato, vaan tuotantokapasiteetiltaan maailman kolmanneksi suurin voimala. Belo Monten suurin mahdollinen kapasiteetti, yli 11 000 MW vuodessa on reilusti taattua 4571 MW:a suurempi. Hankkeen kriitikot pelkävät Belo Monten johtavan uusien patojen rakentamiseen joen yläjuoksulle paremman tuottavuuden takaamiseksi. Hanke lyö joka tapauksessa Suomen 220 voimalan vuodessa tuottama 3100 MW kirkkaasti.

Kun kehitys tuhoaa kulttuurit

Xingu-joen varressa Amazoniassa elää useita alkuperäiskansayhteisöjä ja tuhansia alkuperäiskansan edustajia. Vähintään 20 000 ihmistä joutuisi väistymään muuttuvien vesien tieltä, kun osa joesta kuivuisi ja vesi valtaisi uusia alueita.

Osa yhteisöistä elää eristyksissä ulkopuolisesta maailmasta. Koska heillä ei näin ole vastustuskykyä muualla yleisille sairauksille, muiden kanssa tekemisiin joutuessaan heidän terveytensä ja jopa henkensä saattaisi olla uhattuna.

"Monet alkuperäiskansat ovat kärsineet paljon. 'Kehityksellä' on ollut alueella suuri vaikutus. Ihmisten täytyy lähteä, jättää yhteisönsä. Ihmisillä on maansa, kalansa, eläimensä, talonsa, ruokansa, luonto... Se kaikki täytyy jättää ja muuttaa kaupunkeihin. Tiesimme tämän, kun Belo Monten padosta alettiin puhua", kuvailee Juma Xipaia, aktivisti, jonka omaan yhteisöön Belo Monte jättäisi jälkensä.

Maailma vs. patohanke

Vesivoimahanketta vastaan on kampanjoitu laajasti Brasiliassa ja sen ulkopuolella. Elokuussa tuhannet ihmiset ympäri maailmaa osoittivat mieltään hanketta vastaan ja monissa Euroopan kaupungeissa jätettiin vetoomuksia lähetystöihin. Erilaisia luovia internetprotesteja on käynnissä useita.

Sekä ympäristövaikutusarvioita että alueen ihmisten konsultointia on pidetty riittämättöminä. ”Minun yhteisössäni ei tiedetä ja ymmärretä kaikkea, mitä pitäisi tietää. Ellei heille selitetä, he hyväksyvät minkä tahansa ehdotuksen, minkä tahansa suurista projekteista, joista päätetään pääkaupungissa,” kertoo Xipaia, joka on ollut mobilisoimassa ihmisiä vastarintaan ja saanut siitä hyvästä tappouhkauksia.

Oikeusasteista ei aina ole apua alkuperäiskansojen alueiden suojelussa. "Korkein oikeus päätti moottoritiehankkeen yhteydessä, että alkuperäiskansareservaatin halki voi rakentaa moottoritien, koska kansallinen etu vaatii sitä. Nyt voimme varautua siihen, että mitä tahansa perustellaan kansallisella edulla", Marcos Apurinã alkuperäiskansajärjestö COIABista esittää. Belo Montea on käsitelty eri oikeusasteissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin.

Belo Montea alettiin jo rakentaa ennen kuin Brasilian oikeuslaitos syyskuun lopussa teki alueen asukkaiden ja Amazonian sademetsän kannalta myönteisen päätöksen: koska vesivoiman tuottaminen suunnitellulla tavalla vahingoittaisi paikallisten ihmisten mahdollisuuksia kalastaa, padon rakennustyömaalla kaikki joen virtaukseen vaikuttava työ on keskeytettävä välittömästi.

17. lokakuuta alkaen jatkuu vuonna 2006 alkanut oikeusprosessi, jossa Belo Monten kohtalo pitäisi selvitä, ainakin tällä erää. Juma Xipaian tulevaisuudenhaaveet kuulostavat yksinkertaisilta: ”Toivoisin, että elämme demokraattisemmassa yhteiskunnassa. Haluamme, että meidän oikeuksiamme kunnioitetaan.” Osin näiden toiveiden toteutumisesta päätetään juuri nyt oikeudessa.

Mervi Leppäkorpi on tietokirjailija, jonka kirja Asiaton oleskelu kielletty on ilmestynyt Into Kustannuksen julkaisemana.