EU ryhtyy vielä merkitsemään Israelin laittomista siirtokunnista tuotavien tuotteiden alkuperän, uskoo brittilobbari Phyllis Starkey.

"Kyse on EU:n uskottavuudesta. Meidän on vain varmistettava, että se tapahtuu niin pian kuin mahdollista. Hallitukset sanovat tarvitsevansa julkista painostusta. Niille on annettava sitä", Suomessa eilen vieraillut Starkey totesi.

Labour-puolueen parlamenttiedustajana vuosina 1997–2010 toiminut Starkey oli mukana lobbaamassa Ison-Britannian alkuperämerkintöjen muuttamisen puolesta.

Lobbauksen seurauksena maa otti vuonna 2009 käyttöön suosituksen, joka neuvoo jälleenmyyjiä merkitsemään ruokatuotteisiin, mikäli ne ovat peräisin Israelin siirtokunnista sen sijaan, että tuotteet myytäisiin israelilaisina.

Hyvä aika päättää alkuperämerkinnöistä on Starkeyn mukaan nimenomaan nyt, sillä keskustelu siirtokuntatuotteiden ympärillä on viime aikoina kiihtynyt. Keväällä esimerkiksi EU:n ulkoministerit antoivat lausunnon siitä, että siirtokuntatuotteisiin otetaan jatkossa tiukempi näkökulma.

Suomessa alkuperämerkintöjen puolesta kampanjoi esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu EAPPI-ohjelmassa. Myös esimerkiksi palestiinalaisten suurin ammattijärjestö on merkintöjen kannalla, Starkey kertoi.

Brittimarketeista ei saa siirtokuntatuotteita

Israelin miehittämilleen palestiinalaisalueille rakentamat siirtokunnat on todettu kansainvälisen lain vastaisiksi. Starkeyn tavoitteena onkin, että EU lopettaisi lopulta kaupankäynnin siirtokuntien kanssa kokonaan.

Asia ei ole vähäpätöinen, sillä esimerkiksi vuonna 2011 EU toi Israelista tuotteita 12,6 miljardin euron arvosta.

Siirtokuntatuotteiden kaupan arvosta ei kuitenkaan ole tarkkaa arviota, sillä Israel pimittää tuotteiden alkuperää. Niinpä myöskään alkuperämerkintöjen tai siirtokuntatuotteiden boikottien vaikutusta ei voida arvioida kovin tarkkaan. Starkeyn mukaan ainakin Isossa-Britanniassa ruuan alkuperämerkintöjen käyttöönotosta on kuitenkin ollut hyötyä.

"Brittiläiset jälleenmyyjät ovat lopettaneet lähes kaiken siirtokuntatuotteiden myynnin. Vain Tesco myy niitä, lähinnä taateleita ja yrttejä", hän kertoo.

Hänen mukaansa jälleenmyyjien valta on niin suuri, etteivät maahantuojat myöskään uskalla toimittaa tuotteita virheellisesti merkittyinä.

Toistaiseksi Britannian ohjeet koskevat vain ruokatuotteita, mutta maassa lobataan myös sen puolesta, että ohjeistus kattaisi muutkin tuotteet.

Kaupan ala sääntelemään Suomessa?

Myös Suomessa keskustellaan siirtokuntatuotteiden merkitsemisestä. Finnwatch julkaisi keväällä raportin, jonka mukaan Suomessa myydään ainakin Golanin kukkuloiden viiniä sekä Kuolleenmeren kosmetiikkaa.

Ulkoministeriö järjesti kesällä aiheesta palaverin asiasta vastaavien viranomaisten kanssa.

"Seuraavaksi pyritään keskustelemaan kaupan alan toimijoiden kanssa siitä, olisiko mahdollista, että kaupan ala esimerkiksi ottaisi asian itsesääntelyn piiriin", kertoo lähetystöneuvos Riikka Eela ulkoministeriöstä.

Eela muistuttaa, että jos siirtokuntatuotteiden merkitsemiseen päädytään, kyseessä on lähinnä symbolinen asia – Israelin ja Suomen välinen kauppa ei ole kovin suurta, siirtokuntatuotteiden tuonnista puhumattakaan.

Hän painottaa myös, että viranomaiset keskustelevat pelkästään siirtokunnista, joiden Suomi ei katso kuuluvan Israeliin.

Tuotteiden alkuperämerkinnät kuuluvat Suomessa monelle eri viranomaiselle – muun muassa maa- ja metsätalousministeriölle, elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, Kuluttajavirastolle sekä alkoholin tuotevalvonnasta vastaavalle Valviralle.