Burmalle kritiikkiä muslimivähemmistön kahden lapsen politiikasta

Burman Rakhinen osavaltiossa on vuodesta 1994 lähtien ollut voimassa paikallinen määräys, joka rajoittaa vähemmistöön kuuluvien rohingya-muslimien lapsimäärän kahteen. Sääntö on ollut tähän asti lähinnä paperilla, mutta paikalliset viranomaiset haluavat nyt tiukentaa säännön valvontaa.

Sekä YK:n asiantuntijat että ihmisoikeusjärjestöt huomauttavat, että määräys rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Myös Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi tuomitsee säännön, vaikka häntä on myös kritisoitu rohingya-vähemmistön huomiotta jättämisestä.

"Määräys on laitoin ja vastoin ihmisoikeuksia", kommentoi Suu Kyi.

YK:n erityisasiantuntija Tomás Ojea Quintanan mukaan määräys on ihmisoikeuksia loukkaavan luonteensa lisäksi syrjivä, sillä se on kohdistettu selkeästi etniseen ja uskonnolliseen vähemmistöryhmään.

Burman maahanmuuttoministeri Khin Yi puolustaa politiikkaa ja katsoo säännön olevan rohingya-vähemmistön sekä naisten että lasten parhaaksi.

"Iso lapsimäärä johtaa helposti aliravitsemukseen ja huonoon terveyteen, kun perheen tulot eivät riitä lasten täysipainoiseen ruokkimiseen", hän kommentoi.

Quintana muistuttaa, että Burma on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen, jossa se sitoutuu kitkeämään kaikenlaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän. Sopimus velvoittaa valtiota myös kunnioittamaan ja suojelemaan sekä naisten että miesten oikeutta päättää lastensa lukumäärästä.

"Yleissopimus velvoittaa valtiota tarjoamaan tietoa ja koulutusta perhesuunnittelusta ja ehkäisystä, mutta ei oikeuta luomaan tällaisia syrjiviä ja rajoittavia sääntöjä", Quintana sanoo.

Sortoa on jatkunut jo pitkään

Yhtenä maailman syrjityimmistä kansanryhmistä pidetyt rohingyat ovat viime vuosina joutuneet buddhalaisvaltaisessa Burmassa yhä ahtaammalle ja kohdanneet lisääntyvissä määrin väkivaltaa. Viime kesänä leimahtaneiden väkivaltaisuuksien vuoksi jopa 140 000 rohingyaa on joutunut evakkoon ja jättämään kotinsa. Myös sortoa ulkomaille paenneet pakolaiset ovat kohdanneet väkivaltaista kohtelua.

Tomás Ojea Quintanan mukaan rohingya-vähemmistöön kohdistuu myös monia muita ihmisoikeuksia rikkovia sääntöjä kuten esimerkiksi vapaan liikkuvuuden rajoittaminen.

"Lisäksi suurin osa eli jopa 800 000 rohingya-muslimia elää ilman kansalaisuutta, mikä tekee heistä erityisen alttiita ihmisoikeusrikkomuksille", hän jatkaa.

Burma ei tunnusta rohingya-vähemmistöä burmalaisiksi vaan kutsuu heitä bengaleiksi eli Bangladeshin kansalaisiksi. Myöskään Bangladesh ei tunnusta rohingyoja maansa kansalaisiksi, joten tilanne on vähemmistölle erityisen tukala.

"Burma hallituksen tulisi pikimmiten puuttua vähemmistöä sortavaan tilanteeseen, jotta sen kansa voisi elää yhdessä tasa-arvoisina ja rauhanomaisesti", hän vaatii.