Darfurin unohdetun konfliktin uusi dynamiikka

05.03.2013
Jussi Laurikainen

Kullasta saattaa tulla Sudaniin kuuluvan Darfurin alueen uusi kirous, joka vaurauden sijaan tuo uusia ongelmia ja kiihdyttää uudelleen jo 10 vuotta jatkunutta ja pitkälti unohduksiin vaipunutta konfliktia.

Tammikuun aikana 100 000 ihmistä joutui Darfurissa jättämään kotinsa arabiheimojen välisten taistelujen takia. Evakkoon lähteneiden määrä on suurempi kuin koko viime vuonna yhteensä. Taistelujen takana on kiistely pienten kultakaivosten hallinnasta Länsi-Darfurisssa Jebel Amirin alueella. Kaivosten hallintaoikeuden itselleen haluaan kaksi arabiheimoa – Beni Hussein ja Rizeigat. Pääasiassa karjankasvatusta harjoittavan Beni Hussein -heimon mukaan kulta sijaitsee sen mailla, mutta voimakas Rizeigat-paimentolaisheimo on eri mieltä. Periaatteessa kaikki maa Darfurissa kuuluu hallitukselle, mutta käytännössä maa on jaettu heimojen perinteisten asuinalueiden mukaan, jolloin paimentolaisheimot ovat muita huonommassa asemassa.

Kultaa Jebel Amirin alueelta löydettiin maaliskuussa 2012. Hallitus antoi hallintaoikeuden Beni Halba-heimolle, jonka perinteisellä alueella esiintymä sijaitsee. Muilla Darfurin kullankaivuualueilla hallintaoikeus on annettu heimojen sijaan paikallisviranomaisille. Nyt tuottoisa kaivuulisenssien myöntäminen on heimojohtajien käsissä, jolloin konflikteja on vaikea välttää. Kultaa kaivetaan käsipelillä ja työn perässä alueelle on saapunut kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista monet ovat taistelujen seurauksena menettäneet koko omaisuutensa. Sudanilaisten lisäksi alueella on saapunut työhön ihmisiä Kamerunista, Nigeristä ja Tsadista. IOM kertoo auttaneensa 1500 tsadilaista palaamaan rajan yli kotimaahansa.

* * *

Noin 200 kuolonuhria tammikuussa vaatineet taistelut Jebel Amirin alueella saatiin ensin rauhoitettua, mutta helmikuun puolivälissa ne leimahtivat uudelleen. Noin 50 ihmistä, joista monet olivat siviilejä, kuoli hyökkäyksissä.

Vaikka jonkinlainen sopimus rauhasta saataisiin aikaan, ei hyökkäyksiä pakoon lähteineiden ihmisten odoteta lähiaikoina palaavan koteihinsa alueen heikon turvallisuustilanteen ja mahdollisten uusien välikohtausten takia. Samalla taistelujen seurauksena viljelyksiä on poltettu, mikä yhdistettynä viime vuoden huonoon satoon ei tee kotiinpaluuta houkuttelevaksi. Humanitaarista avustustoimintaa haittaa Darfurin heikko yleinen turvallisuustilanne, johon syynä ovat niin rikollis- kuin kapinallisryhmätkin.

Toisaalta Sudanin hallituksen omat toimet eivät tee alueen auttamisesta helppoa. Kansainvälinen yhteisö ja avustusjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet hallitusta helpottamaan liikkumista Darfurissa ja hellittämään tiukkoja lupakäytäntöjä. Heikkoon turvallisuustilanteeseen vedoten hallituksen on ollut helppo rajoittaa kansainvälisten toimijoiden liikkumista, ja samalla pitää pimennossa toimintatapojaan, jotka eivät aina kestä päivänvaloa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat esimerkiksi raportoineen hallituksen edelleen pommittavan aika ajoin kyliä, joiden epäillään tukevan kapinallisia. Siviiliuhreja on tällöin vaikea välttää.

Darfurin monimutkaiset konfliktin perusasetelmana on ollut, että hallitus on käyttänyt arabiheimoja hyväkseen taistelussa pääosin afrikkalaisperäisistä heimoista tulevia kapinallisia vastaan. Aikaisemmasta poiketen hallitus nojaa nyt kuitenkin vähemmän arabiheimojen taistelijoihin, joille se ei maan talousvaikeuksia takia ole pystynyt maksamaan palkkaa entiseen malliin. Palkanmaksun takkuillessa arabiheimot ovat joutuneet etsimään uusia tulonlähteitä, jonka yksi seuraus on kilpailu kullankaivuun kontrollista.

* * *

Amnesty Internationalin mukaan Rizeigat-heimon puolella taisteluihin Jebel Amirin alueella osallistui myös Sudanin rajajoukkoja, jotka kuuluvat hallituksen turvallisuuskoneistoon. Ottaen huomioon Sudanin yleisen tilanteen, hallituksen sekaantuminen heimojen välisiin taisteluihin ei olisi yllättävää. Taistelussa kullankaivuun hallinnasta ja tästä saatavista tuloista voi olla kyse hallituksen yrityksestä saada kullan salakuljetus kuriin ja enemmän tuloja valtion kassaan. Tämä voi olla vastoin paikallistason intressejä Darfurissa ja siten sisältää konfliktin siemenen.

Sudanin armeija on kiistänyt rajajoukkojen osallistumisen kultakaivoksesta käytyyn taisteluun. Määrittely on kuitenkin hankalaa, sillä alueen rajajoukot tulevat pääosin Rizeigat-heimosta. Samalla armeija on kiistänyt myös huhun, jonka mukaan se olisi kuljettanut ääri-islamisteja Malista Darfuriin Ranskan joukkojen etenemisen myötä. Malista tulleista taistelijoista on luotettavia silminnäkijä-havaintoja, mutta Darfurin oloissa huhuja on aina vaikea osoittaa todeksi tai vääräksi.

Kullasta käydyt taistelut ovat lisänneet jo ennestään suurta humanitaarisen avun tarvetta Darfurissa. Alueen humanitaarinen avustusoperation on edelleen maailman suurimpia: jonkinlaista humitaarista apua saa reilut 3 miljoonaa ihmistä alueen ehkä noin 7,5 miljoonasta asukkaasta. Sisäisten pakolaisten leireillä asuu arvioiden mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä.

Viimeisen kahden vuoden aikana ainoastaan 200 000 sisäistä pakolaista on palannut takaisin kotiseudulleen. Kansainvälinen taloustilanne ja apuväsymys ovat kolaisseet Darfurin humanitaarista avustusoperaatiota kuitenkin pahoin. Viime vuoden apuvetoomuksesta avunantajat kattoivat vain noin neljänneksen. Tänä vuonna humanitaaristen tarpeiden kattamiseen tarvittaisiin noin 620 miljoonaa dollaria, joka on reilusti alle puolet YK:n ja Afrikan Unionin Darfurin rauhanturvaoperaation UNAMID:in 1,5 miljardin dollarin vuosibudjetista.

* * *

Huhtikuun alussa Dohassa järjestettävä kansainvälinen avunantajien kokous tulee osoittamaan, löytyykö kansainväliseltä yhteisölta vielä intoa tai varoja Darfurin auttamiseen. Kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten juuri valmistuneen tarvekartoituksen mukaan Darfurin jälleenrakennus vaatii 6 miljardia dollaria. Jo tässsä vaiheessa voidaan sanoa, ettei tälläisiä rahojen saada helposti kasaan.

Sudanin hallitus sitoutui kesällä 2011 allekirjoitetussa Dohan rauhansopimuksessa Darfurin kehityksen tukemiseen, mutta on tähän mennessä maksanut vain murto-osan luvatuista rahoista. Näistä suurin osa on mennyt Darfurin kehitystoimiston toimitilojen rakentamiseen ja autojen hankintaa. Tavalliset darfurilaiset saavat odottaa rauhaosinkoa vielä kauan. Tätä ennen on vielä saatava aikaan kestävä rauha ja kattava poliittinen ratkaisu alueen konfliktiin.