Ebolaepidemiassa on viimein näköpiirissä valonpilkahdus. Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti viime viikolla, että uusien tapausten määrä on laskenut ensimmäistä kertaa yhteensä alle sataan viikossa Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa. Järjestön mukaan epidemian torjunnassa voidaan nyt siirtyä toiseen vaiheeseen, jossa pyritään hidastamisen sijasta pysäyttämään se kokonaan.

Parasta kehitys on ollut Liberiassa, jossa vielä syyskuussa oli saattoi olla 300 uutta tapausta viikossa. WHO:n viimeisimmän, viime viikolla julkaistun raportin mukaan tapauksia oli viikon aikana neljä. Maan suurimman ebolahoitokeskuksen toimintoja onkin pystytty jo supistamaan.

Suomen ulkoministeriön ebola-erityisedustaja, ulkoasiainneuvos Tiina Jortikka-Laitinen pitää edistystä merkittävänä. Hän vieraili tammikuussa Liberiassa, jossa edistys oli jo silmin nähtävää.

"Ihmiset kokevat paluun normaaliin olevan jo saavutettavissa. Torielämä oli vilkasta ja ihmiset kulkivat kaduilla vapautuneen oloisesti", hän kuvailee.

Liberiassa havaitaan edelleen uusia tautitapauksia, mutta ne ovat useimmiten jo tunnetuista tartuntaketjuista saatuja. Se todistaa, että jäljitys toimii, Jortikka-Laitinen toteaa.

Myös Suomen Punaisen Ristin lääkinnällinen suunnittelija Virpi Teinilä kertoo, että järjestön toisessa hoitokeskuksessa Kenemassa Sierra Leonessa tapausten määrä on vähentynyt radikaalisti. Sen sijaan uudempi hoitokeskus Konossa vetää edelleen potilaita.

Teinilä on ollut avustustöissä keskuksissa elo-syyskuussa sekä joulukuussa.

"Kaikkia toimia ylläpidetään edelleenkin. Ei voi huokaista, että nyt kaikki on jo ohi, vaan valmiuden on pysyttävä. Ei tarvita kuin yksi tapaus, ja huonolla tuurilla tauti lähtee leviämään taas", hän muistuttaa.

Oppimisen paikka

Ebola on vienyt pääosin Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa ainakin 8 800 ihmisen hengen. Tartuntatapauksia on vähintään 22 000. Epidemia on vaikuttanut myös elinkeinoihin, koulunkäyntimahdollisuuksiin ja muihin peruspalveluihin. Maailmanpankki on arvioinut, että kolme maata menettää tänä vuonna talouskasvustaan yhteensä 1,6 miljardia dollaria eli noin 1,4 miljardia euroa ebolan vuoksi.

Epidemia tuleekin vaatimaan pitkän jälkihoidon. Jortikka-Laitisen mukaan akuutin vaiheen työtä on kuitenkin edelleen jatkettava esimerkiksi etsimällä vielä tuntemattomia tartuntaketjuja.

"Sitten vasta ollaan turvassa, kun voidaan sanoa, että koko alue on täysin ebolavapaa. Siihen on varmasti vielä jonkin verran aikaan, ja ylipäätään seurantaa täytyy jatkaa pitkään."

Hänen mukaansa tärkeintä vastaavan tilanteen ehkäisemisessä on maiden hauraiden terveysjärjestelmien vahvistaminen, jotta tautitapaukset voitaisiin jatkossa havaita paremmin. Siihen myös Suomi pyrkii.

Suomi on antanut ebolan torjuntaan tähän mennessä noin 11 miljoonaa euroa.

Virpi Teinilän mukaan SPR tulee pitkällä aikavälillä keskittymään etenkin terveydenhuollon tukemiseen alueella. Hän pitää erityisen tärkeänä tietoisuuden levittämistä.

"Että tiedetään, mikä tauti on, miten sitä voi estää ja mitkä ovat ensimmäiset toimet, jotta se ei pääse leviämään."

Ebola on ollut oppimisen paikka kansainväliselle yhteisölle ja etenkin WHO:lle, jota on kritisoitu hidastelusta epidemian hoidossa. Jortikka-Laitisen ja Teinilän mukaan kansainvälinen yhteisö on kuitenkin pärjännyt suhteellisen hyvin.

"Epidemian tunnistaminen ja laajuuden ymmärtäminen ei ole helppoa. Tämä oli aivan erilainen kuin vaikkapa koleraepidemiat, joihin on vastattu moneen kertaan", Teinilä muistuttaa.

Nyt esimerkiksi järjestöillä on tietotaitoa pärjätä jatkossa vastaavassa tilanteessa paremmin, hän huomauttaa.