Egyptin naiset uskovat yhä vallankumoukseen

13.06.2012
Mel Frykberg

(Kuva: Lorenz Khazaleh / cc 2.0)(Kuva: Lorenz Khazaleh / cc 2.0)Sukupuolten tasa-arvoa kannattavat naiset uskovat yhä Egyptin vallankumoukseen, vaikka presidentinvaalien toisen kierroksen tulos askarruttaa.

15-vuotias koulutyttö Mariam Assam lähti viime vuoden mielenosoituksiin, "jotta egyptiläiset saisivat vapauden ja naisten oikeudet turvattaisiin".

Assam joutui käymään kovimmat taistelut omien vanhempiensa kanssa päästäkseen edes toviksi Tahrir-aukiolle. Veljen vallankumousintoa kotiväki ei rajoittanut.

Huivitta liikkuva ja toimittajan ammatista haaveileva Assam on käynyt enemmän koulua kuin äitinsä ja kannattaa lujasti tasa-arvoa. Hän uskoo, että viime vuoden vallankumous koituu lopulta naisten eduksi.

Harvinaisia oikeuksia

Nelikymppinen liikenainen Rina al-Masry jakaa Assamin toiveikkuuden. Taka-askelista huolimatta hän luottaa siihen, että demokratia käy läpi eri kehitysvaiheita.

"Uskon, että vallan siirtyminen väliaikaiselle sotilashallinnolle oli askel oikeaan suuntaan naisten kannalta, vaikka heidän osuutensa parlamentissa putosi kahteen prosenttiin", sanoo al-Masry, jonka isä on muslimi ja äiti koptikristitty.

Presidentti Hosni Mubarakin valtakaudella naisille oli varattu 12 prosentin kiintiö parlamenttiin. Egyptin naisilla on myös arabimaissa harvinainen oikeus hakea avioeroa ilman, että heidän on todistettava tulleensa kohdelluksi kaltoin.

Ulkomaalaisen kanssa avioitunut egyptiläisnainen voi siirtää kansalaisuuden lapselleen, mikä ei onnistu edes vapaammassa Libanonissa.

Egyptin naisia ei sido islamilainen pukeutumissääntö. Avioeron jälkeen äiti saa huoltaa lapsiaan 15-vuotiaaksi, kun alueella yleinen ikäraja on pojilla 7 ja tytöillä 9 vuotta.

Takaiskut eivät lannista

Mubarakin jälkeen valtaan tullut sotilasjuntta kumosi parlamentin naiskiintiön ja teki muutoksia perustuslakiin naisia kuulematta.

Tahririn aukiolla protestoineita naisia pahoinpideltiin ja alistettiin neitsyystestiin. Naisilta evättiin kunta- ja aluehallinnon johtotehtävät. Myös naisten avioero-oikeus on otettu uuteen harkintaan.

Koptilainen Mariam Kirollos, 22, kuuluu Egyptin naisasialiittoon, joka on hionut strategioita naisten oikeuksien turvaamiseksi uuden johdon alla.

"Vallankumous on yhä käynnissä, ja nyt naisten ääni kuuluu. Aiemmin maton alle lakaistuista asioista käydään kansalaiskeskustelua", Kirollos vakuuttaa.

Haastateltavat myöntävät kuitenkin, että Muslimiveljeskunnan ja muiden vanhoillisten tahojen vaalimenestys ja vallan kasvu hirvittävät. Naisten mukaan edessä on kova taistelu.

Köyhien äänet ratkaisevat

Presidentinvaalien toisella kierroksella 16.–17. kesäkuuta ovat vastakkain Muslimiveljeskunnan Mohammed Mursi ja Mubarakin ajan pääministeri Ahmed Shafik.

Mursi vastustaa naisten oikeutta pyrkiä presidentiksi. Hän ajaa islamilaista sharia-lakia ja kutsuu Koraania perustuslaiksi.

Naisliikkeen mukaan vanhoillisten laajaa kannatusta selittää osin se, että 30 prosenttia naisista on lukutaidottomia. Moni heistä saattoi antaa äänensä painostuksen alla ja ymmärtämättä sen vaikutusta.

Muslimiveljeskunnan äänisaalista köyhien keskuudessa kasvatti myös liikkeen laaja sosiaalityö.

Vanhakantainen ajattelu ei kuitenkaan noudata sukupuolirajoja.

"Saan isältäni paljon enemmän ymmärtämystä ja vapautta kuin äidiltä", teinityttö Mariam Assam sanoo.

Lue lisää:

Egypti

  • Valtio Pohjois-Afrikassa
  • Asukkaita 82,5 miljoonaa
  • Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä alle 2 %
  • Kansallisen köyhyysrajan alla 22 %
  • Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 66,4 %
  • Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 113/187

(Lähde: YK)