EU-komissio haluaa pakolaiset tasaisemmin eri EU-maiden kesken. Komission tänään julkaistun maahanmuuttostrategian mukaan EU varaa tänä ja ensi vuonna 50 miljoonaa euroa siihen, että EU-maihin voitaisiin sijoittaa 20 000 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä vuodessa.

Aiemmin tällä viikolla julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan jaossa otetaan huomioon valtioiden aiemmat panokset pakolaisten vastaanotossa, väkiluku, bruttokansantuote sekä työttömyysaste.

Varsinainen suunnitelma kiintiöistä on tarkoitus julkistaa myöhemmin toukokuussa, mutta Suomen osuudeksi tulisi komission tämänhetkisten tietojen mukaan 293 henkilöä.

Strategia on akuutti, sillä Välimerelle on tänä vuonna hukkunut jo lähes 2 000 siirtolaista. Komission mukaan jäsenvaltioita ei voikaan enää jättää yksin Välimeren ongelmien kanssa, vaan maahanmuutosta on kannettava yhteinen vastuu.

"Siirtolaisuus kuuluu kaikille jäsenvaltioille, ja kaikkia jäsenvaltioita vaaditaan nyt puuttumaan tähän historialliseen haasteeseen", EU:n ulkopolitiikan edustaja Federica Mogherini totesi tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.

Strategiaa on tarkoitus rahoittaa tänä vuonna 89 miljoonan euron lisäbudjetilla. Esimerkiksi EU:n rajavalvontaoperaatio Frontexin Triton- ja Poseidon-operaatioiden rahoitus on tarkoitus kolminkertaistaa loppuvuodeksi.

EU-maiden johtajien on määrä käsitellä strategiaa kesäkuussa.

Suomen osuus liian pieni?

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta pitää ehdotusta 20 000 pakolaisen kiintiöstä hyvänä, kunhan se lasketaan nykyisten kiintiöiden päälle.

"Toisaalta, kun muistaa, että lähes 90 prosenttia maailman pakolaisista on kehitysmaissa, niin 20 000 on aika vähän", hän muistuttaa.

Myös Suomen osuus jäisi verraten pieneksi. Tällä hetkellä pakolaisia otetaan korotetussa kiintiössä 1 050, joten uusi kiintiö tarkoittaisi noin 1 350:tä. Pakolaisapu ajaa Suomeen kuitenkin 2 000 pakolaisen, sillä Suomeen tulee vuosittain verraten vähän turvapaikanhakijoita: noin 3 600, Ruotsiin taas yli 80 000.

Tämänhetkisen laskukaavan mukaan esimerkiksi köyhä Romania joutuisi ottamaan enemmän pakolaisia kuin Suomi. Väkiparta muistuttaakin, että EU-maihin on luotava yhdenmukainen vastaanottojärjestelmä ennen kuin pakolaisia voidaan alkaa sijoittaa.

"Tältä istumalta ei voi ruveta lähettämään pakolaisia EU-maihin, jotka eivät kykene heitä vastaanottamaan."

Väkiparta muistuttaa myös, että EU:n aiemmin esittelemä ajatus sotilasoperaatiosta Välimeren salakuljetusveneiden tuhoamiseksi on vain laastariratkaisu, joka ei puutu varsinaiseen ongelmaan, konflikteihin.

Myös Libya ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ovat vastustaneet operaatiota. Sen on pelätty muun muassa heikentävän kalastajien elinkeinoja.

Pakolaisapu on ehdottanut turvallisten reittien luomista pakolaisille esimerkiksi humanitaaristen viisumien avulla. Sellaisen saadessaan pakolaiset voisivat matkustaa laillisesti Eurooppaan anomaan turvapaikkaa.