Tänään hallitusohjelmansa (pdf) julkistanut pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä tällä hallituskaudella 300 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman yhteydessä julkaistun leikkauslistan (pdf) mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan 200 miljoonalla eurolla ja avustusmuotoisesta tuesta muutetaan 100 miljoonaa euroa lainoiksi tai kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomaksi.

Lisäksi päättyneen hallituskauden käytäntö ohjata päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöbudjettiin loppuu, minkä vaikutus lienee noin 60–70 miljoonaa euroa.

Kaikki hallituspuolueet ilmoittivat jo ennen vaaleja olevansa valmis kehitysyhteistyöleikkauksiin, joten ainakin jonkinlainen romahdus oli odotettu. Kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat kuitenkin euromääräisesti hallitusohjelman suurimpiin, ja suomalaisjärjestöt pitävätkin niitä suurina. Järjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen sanoo olevansa erittäin pettynyt päätökseen.

"Leikkaukset ovat kohtuuttoman suuret. Ymmärsimme kyllä, että leikkaukset leijuvat ilmassa ja kaikki hallinnon sektorit joutuvat tarkastelun alle, mutta leikkausten osuus on aika rujo kehitysrahoituksen kohdalla. Tulee mieleen synkkä ajatus, että niiltä, jotka ovat kaukana, on helppo leikata", hän toteaa.

Hän muistelee, että yhtä suuria leikkauksia on viimeksi tehty viime laman aikoihin yli 20 vuotta sitten.

Myös Plan Suomi Säätiön pääsihteeri Ossi Heinänen pitää leikkauksia suurina. Hän muistuttaa, että osa Suomen kehitysapubudjetista on YK:lle ja EU:lle maksettavaa rahaa, josta ei voi kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta leikata. Siksi osuus, josta leikkaukset otetaan, on pienempi kuin koko noin miljardin euron vuosittainen kehitysapupotti.

"Suomen pitää toki panostaa oman talouden hoitoon, mutta samalla ei saa unohtaa maailman köyhimpiä. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa, kun Suomi itsekin sai apua. Kyllä tämä omaan napaan tuijottamista ehdottomasti heijastelee", hän toteaa.

"Huolestuttava signaali"

Tänään julkaistun hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii edelleen täyttämään lupauksensa ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, joskin pidemmällä aikavälillä. Hallituskaudella on myös tarkoitus vahvistaa kehitysmaiden omaa yritystoimintaa ja veropohjaa sekä lisätä kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, mitattavuutta ja vaikuttavuutta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkusta tulee vastaamaan kokoomus.

Timo Lappalaisen mukaan Suomen leikkaukset tulevat vaikuttamaan maailman köyhimpien elämään sekä suoraan että epäsuorasti.

"Nyt käydään monia tulevaisuuden kannalta olennaisia ja kohtalokkaita neuvotteluita siitä, miten planeetta ja ihmisyhteisön tulevaisuus voidaan taata. Tällä hetkellä katsotaan aika tarkkaan, miten sitoutuneita maat ovat kantamaan vastuuta. Sen takia tämä lähettää poliittisesti hieman huolestuttavia signaaleja", hän toteaa.

Tänä vuonna maailma kokoustaa sekä kestävän kehityksen rahoituksesta, kestävän kehityksen tavoitteista että ilmastosopimuksesta.

"Ilmoitetut leikkaukset vesittävät rajusti tätä työtä. Suomi ei myöskään saavuta asettamaansa tavoitetta nostaa kehitysyhteistyön määrärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Kaikki tämä antaa signaalin siitä, että Suomi ei ole sitoutunut kansainväliseen yhteistyöhön", sanoo myös Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.