Suomalaiset kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt ovat pääosin tyytyväisiä perjantaina virastaan eronneen kehitysministeri Heidi Hautalan kauteen. Toiveissa on, ettei tämän seuraaja tekisi ainakaan radikaaleja suunnanmuutoksia.

"Hän tunsi asiat ja ymmärsi järjestöjen näkökulmaa. Yksi parhaista ministereistä, joita olen kokenut. Olen pahoillani, että näin kävi", toteaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Hautala tuli tunnetuksi muun muassa ihmisoikeuksia korostavan kehityspoliittisen ohjelman käyttöönotosta.

"Se on aivan eritasoinen linja kuin Suomella on pitkiin aikoihin ollut. Se oli ajattelua, joka upposi kaikkiin järjestöihin", sanoo toiminnanjohtaja Miia Nuikka kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuudesta, joka on SASKin ohella yksi ulkoministeriön kumppanuusjärjestöistä.

Nuikka ja Ronkainen pitävät hyvänä asiana myös Hautalan tapaa ottaa järjestöt aktiivisesti mukaan kehityspoliittiseen keskusteluun.

"Toisaalta välillä tuli tunne, että olemmeko me todellakin näin samaa mieltä Hautalan kanssa. Olimme hyvin lempeitä, melkein lampaita, kun olisi pitänyt vielä ponnekkaammin vaatia johdonmukaisuutta oikeusperustaiseen linjaan", Nuikka toteaa.

Hän nostaa esiin hallituksen Team Finland -hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisyritysten mahdollisuuksia ulkomailla, myös kehitysmaissa.

"Samaan aikaan, kun ulkoministeriön oikea käsi nosti ihmisoikeudet kehityspolitiikan keskiöön, vasen käsi ujutti kaupalliset intressit Team Finlandin muodossa samalle pelikentälle. Näyttää siltä, että yritykset haluttiin niin vahvasti kehityspolitiikan toimijoiksi, että oltiin valmiita joustamaan periaatteista vuoropuhelun nimissä. Tätä järjestöt eivät kyseenalaistaneet", Nuikka toteaa.

"Isoja intressejä"

Hautala erosi virastaan sen jälkeen, kun julkisuudessa oli ollut ristiriitaisia tietoja valtionyhtiö Arctia Shippingin aikomuksesta tehdä rikosilmoitus Greenpeacen aktivisteista Hautalan ohjeistuksen pohjalta. Aktivistit nousivat yhtiön omistamille jäänmurtajille keväällä 2012 protestoidakseen sen yhteistyötä arktisilla alueilla toimivan öljy-yhtiö Shellin kanssa.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen uskoo, että eron taustalla olivat toisaalta Hautalan aiemmat julkisuuskohut mutta toisaalta myös ympäristöarvojen ja elinkeinoelämän etujen väliset ristiriidat.

"Hän halusi vahvasti painottaa ympäristökestävyysnäkemystä. Voi olla, että oli paljon isoja intressejä ja varpaita, joille sen tyyppinen agenda ei sopinut", Lappalainen muotoilee.

Hautalan seuraajaksi on julkisuudessa väläytelty esimerkiksi Satu Hassin, Oras Tynkkysen ja Pekka Haaviston kaltaisia nimiä.

Järjestöt uskovat, että oli valinta kuka hyvänsä, radikaaleja muutoksia kehityspolitiikkaan ei tule – ainakaan lyhyellä aikavälillä. Janne Ronkainen muistuttaa, että seuraavalla ministerillä on kuitenkin keskeinen rooli, jos hallitus alkaa keväällä tehdä leikkauksia kehitysyhteistyöbudjettiin.

"Jos uusi ministeri on heikko ja kokematon, on olemassa riski, että leikkaukset kohdistuvat järjestöihin", hän huomauttaa.