Ilmastorahoitus hiertää maiden välejä Limassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ilmastorahoitus hiertää maiden välejä Limassa

YK:n parhaillaan käynnissä olevat ilmastoneuvottelut lähenevät loppuaan. Ilmastorahoitus on yksi suurimmista teollisuus- ja kehitysmaiden välisistä kiistakysymysistä, kertoo Kepan asiantuntija Tuuli Hietaniemi.

YK:n Limassa pidettävien ilmastoneuvotteluiden on määrä päättyä perjantaina, mutta vielä neuvotteluissa ei ole saatu aikaan suurta läpimurtoa.

"Joitakin asiakokonaisuuksia on saatu jo suljettua, ja ne on siirretty ministeritasolle. Esimerkiksi ilmastorahoitusta koskeva keskustelu on kuitenkin ollut erittäin polarisoitunutta, ja monet kysymykset ovat vielä auki. Neuvotteluissa ei ole edistytty valtavan nopeasti, mutta tilanne ei ole hirveän kriittinenkään", arvioi Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi, joka seuraa neuvotteluja paikan päällä Perun pääkaupungissa Limassa.

Neuvotteluissa on määrä hahmotella pohja Pariisissa ensi vuonna solmittavalle globaalille ilmastosopimukselle, joka pyrkii rajoittamaan maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen. Viime viikolla alkaneissa neuvotteluissa on määrä päättää muun muassa siitä, millaisia elementtejä Pariisin sopimukseen lopulta tulee.

Yhdeksi teollisuus- ja kehitysmaiden välisistä suurimmista kiistakapuloista on noussut ilmastorahoitus. Teollisuusmaat lupasivat Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 maksaa ilmastonmuutoksesta kärsiville kehitysmaille tukea noin 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Se, miten tavoitteeseen päästään, on kuitenkin alusta alkaen ollut epäselvää.

"Näkemykset ovat edelleen hyvin kaukana toisistaan. Monilla köyhillä mailla on aika suuret ennakkoluulot teollisuusmaita kohtaan, ja monet niistä pitävät teollisuusmaiden puheita vain sanahelinänä", kertoo Hietaniemi, joka osallistuu Limassa yli 900 kansalaisjärjestöstä koostuvan Climate Action Networkin kampanjointiin ja kokouksiin.

Järjestöjen tavoitteena on, että Limassa tehtäisiin päätös laatia konkreettinen, vuosilukuja sisältävä suunnitelma siitä, miten rahoituslupaukset täytetään.

"Se lisäisi luottamusta kehitysmaiden leirissä", Hietaniemi sanoo.

Ilmastonmuutoksen kulut luultua suuremmat

Teollisuusmaat sekä vauraammat kehitysmaat ilmoittivat marraskuussa lähes kymmenen miljardin dollarin maksusitoumuksista YK:n vihreään ilmastorahastoon, josta ilmastorahoitus on määrä kanavoida kehitysmaille. Eilen lupaus saatiin myös perinteiseltä vastarannan kiiskiltä Australialta sekä Belgialta.

Kehitysmaita lupaukset eivät ole tyydyttäneet, mutta Hietaniemen mukaan siitä huolimatta moni teollisuusmaa vaikuttaa toivovan, että kehitysmaat olisivat hetken aikaa tyytyväisiä marraskuun lupauksiin.

Esimerkiksi EU ehdottanut, ettei ilmastorahoitusta käsiteltäisi lainkaan maiden omissa kansallisissa toimintasuunnitelmissa, joiden on määrä valmistua kevään aikana. Unionin mukaan niissä pitäisi keskittyä päästövähennyksiin. Kehitysmaat ovat toista mieltä, ja erimielisyys saattaakin uutistoimisto Reutersin mukaan johtaa siihen, että lupausten sisällöstä ei päästä lainkaan yksimielisyyteen.

Rahoituskysymys on kuitenkin ajankohtainen, sillä esimerkiksi YK:n ympäristöohjelman UNEPin tuoreen arvion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen saattaa maksaa kehitysmaille jopa kolme kertaa enemmän kuin on aiemmin arvioitu.

"Jos ilmasto lämpenee yli kaksi astetta – ja tämän hetken päätösvähennyslupauksilla niin käy – rahoitustarve kasvaa sellaiseksi, ettei kymmenen miljardia riitä mihinkään", Hietaniemi muistuttaa.

Myös Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka pitää ilmastorahoitusta avainkysymyksenä sekä Liman että Pariisin neuvotteluiden lopputuloksen kannalta. Suurin haaste neuvotteluissa ovat hänen mukaansa osapuolten hyvin erilaiset vaatimukset neuvottelutekstiin.

"Tärkeä kysymys etenemisen kannalta on siten viime kädessä osapuolten kompromissihalukkuus, mikä tarkoittaa luopumista äärimmäisistä kannoista", Laurikka arvioi maanantaina iltapäivällä Perun aikaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia