Yli 30 Suomessa toimivalla yrityksellä on yhteyksiä Israelin laittomiin siirtokuntiin Palestiinalaisalueilla sekä Syyriassa, käy ilmi Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.

Järjestön mukaan Suomesta on helppo löytää siirtokunnista peräisin olevia tuotteita, selvimmin viini- ja kosmetiikka-alalta.

Tullin tietokantojen mukaan Suomeen ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole tuotu tuotteita Palestiinalaisalueelta. Silti Kirkon Ulkomaanavun Finnwatchilta tilaaman selvityksen mukaan Alko myy Golanin kukkuloilta tuotavia viinejä israelilaisina. Alue kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Syyrialle.

Suomessa myydään myös Ahava-yhtiön kosmetiikkaa. Yhtiön raaka-aineisiin kuuluu Kuolleenmeren mineraaleja Länsirannalta, ja sillä on tuotantolaitos Mitzpe Shalemin laittomassa siirtokunnassa.

"Lisäksi on perusteltua epäillä, että Suomessa myydään hedelmiä ja kasviksia, jotka ovat siirtokunnista, vaippoja, joissa käytetään siirtokunnissa tuotettuja tekstiileitä, sekä hiilihapotuslaitteita, joiden osia valmistetaan tai joita kootaan siirtokunnissa", kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Esimerkiksi Finnwatchin pistokokeessa 12 kauppaan kaikista löytyi siirtokuntatuonnista tunnetun hedelmäyritys Mehadrinin tuotteita.

Suomen kautta tuetaan siirtokuntatoimintaa myös epäsuorasti. Esimerkiksi VR:lle junia toimittanut Alstom on mukana hankkeessa, jossa rakennetaan raitiotietä Jerusalemista laittomaan siirtokuntaan.

Myös suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt ja -rahastot sijoittavat siirtokunnissa toimiviin yrityksiin. Finnwatchin tutkimasta kahdeksasta yhtiöstä suurimmat sijoitukset oli vuonna 2010 Tapiolalla ja Kevalla.

Yritykset vaikenevat

Vartialan mukaan on huolestuttavaa, että vaikka yksikään selvitykseen osallistunut suomalainen kauppaketju ei suoraan myönnä myyvänsä siirtokunnissa tuotettuja tuotteita, yhdelläkään niistä ei myöskään ole virallista linjausta asiasta.

Selvityksen mukaan esimerkiksi Kesko pitää tärkeänä tarjota asiakkaille tuotteita eri alueilta. SOK taas ei halua ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin. Tarkimmin tuotteitaan seuraa Lidl, jonka toimittaja seuraa tuotantopaikkojen sijaintia GPS-jäljityksellä.

Osa yrityksistä myös kieltäytyi vastaamasta Finnwatchin kysymyksiin. Esimerkiksi Pampers-vaipoista tunnetun Procter & Gamblen alihankkija Avgol tuottaa vaippatekstiilejä siirtokunnassa, mutta Pampers ei suostunut kertomaan alihankintaketjustaan Finnwatchille.

"Yritysten intresseissä on pitkälti peitellä toimintaansa siirtokunnissa. Siihen on monia syitä: siirtokuntatuotteita boikotoidaan ja tuotteiden tullikohtelu on epäedullista", Vartiala sanoo.

Siirtokunnista tuodut tuotteet eivät saa EU:ssa samoja tullivapauksia kuin Israelista tuodut. Siksi monet siirtokuntatuotteet luultavasti myydään israelilaisina.

Kuluttajat boikotoikoot

Israelin siirtokunnat on todettu useaan kertaan kansainvälisen lain vastaisiksi, ja yritystoiminta niissä rikkoo esimerkiksi OECD:n ja YK:n suosituksia. Suuria sijoittajia on myös vetäytynyt niistä.

Myös Suomi pitää siirtokuntia laittomina muun EU:n tavoin. Silti siirtokuntatuotteista ei ole viranomaislinjauksia.

Finnwatch vaatiikin päättäjiltä johdonmukaista linjausta siirtokuntatuotteiden kohtelusta, esimerkiksi tarkempia alkuperämerkintöjä sekä tehokkaampaa tullivalvontaa. Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa Iso-Britanniasta, jossa siirtokuntatuotteille on olemassa oma vapaaehtoinen merkintänsä.

Myös kuluttaja voi vaikuttaa. Vaikka Finnwatch ei tavallisesti suosittele kuluttajaboikotteja, koska ne voivat vahingoittaa heikossa asemassa olevia ihmisiä, siirtokuntien kohdalla tehdään poikkeus.

"Tässä tapauksessa itse yritys siirtokunnassa estää rauhan ja ylläpitää prosessia. Sen takia annamme poikkeuksellisen suosituksen, että kuluttajat eivät ostaisi siirtokunnissa tuotettuja tuotteita", Vartiala sanoo.