Hallituksen päätös leikata jälleen kehitysyhteistyömäärärahoja tarkoittaa, että Suomi on haudannut tavoitteensa suunnata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, kritisoi suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Hallitus päätti viimeviikkoisessa kehysriihessään leikata kehitysyhteistyömäärärahoja vuonna 2015 29 miljoonalla eurolla, vuonna 2016 30,5 miljoonalla ja vuonna 2017 32 miljoonalla eurolla.

Vuosien 2013–2015 rahoihin oli jo aiemmin tämän hallituksen aikana haettu säästöjä noin 282 miljoonan edestä.

EU-maat ovat sopineet, että vuoteen 2015 mennessä ne käyttävät bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön, ja myös Suomi on sitoutunut päätökseen. Vaikka tavoitteesta ei ole suoraan irtauduttukaan, Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan nyt kyseessä oli "viimeinen niitti".

Tavoitteen saavuttamiseen ei usko myöskään Kehityspoliittinen toimikunta, jonka mukaan määrärahat uhkaavat pudota alle 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2015.

"Kehitysyhteistyön leikkaukset kohdistuvat maailman köyhimpiin ihmisiin, siksi ne eivät ole oikeutettuja. Samalla kärsivät Suomen kansainvälinen uskottavuus ja kyky vastata globaalin köyhyyden ja ilmastonmuutoksen haasteisiin", toteaa toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen.

Muut maat edistyvät

Järjestöt ovat erityisen pettyneitä, koska samaan aikaan osa Euroopan maista on ylittänyt 0,7-tavoitteen tai pyrkii sitä kohti. Britannia ilmoitti tällä viikolla saavuttavansa ensimmäisenä G8-maana 0,7 prosentin tavoitteen jo tänä vuonna.

Yhteisen tavoiterajan ovat ylittäneet jo aiemmin Ruotsi, Norja ja Tanska sekä Alankomaat ja Luxemburg.

"Käytännössä maailman rikkaimpaan prosenttiin lasketaan, jos palkka on yli 2 805 euroa. Suomalaisten keskipalkka on yli 3 000 euroa. Jatkuvat leikkaukset kehitysyhteistyöstä tuntuvat siksi kummallisilta. Sen lisäksi, että leikkauksilla voi olla kauaskantoisia, ikäviä seurauksia, ne myös antavat Suomesta huonon kuvan kansainvälisesti", toteaa Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen tiedotteessaan.

Suomen hallitus toivoo, että EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot paikkaavat leikkauksia. Rahat on luvattu suunnata tällä hallituskaudella kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin. Kepan mukaan päästöoikeuksien hinta on kuitenkin alhainen ylitarjonnan vuoksi, eivätkä päästöhuutokauppatulot tule riittämään rahoitusvajeen paikkaamiseen.

Korjaus: Juttua korjattu lukujen osalta.