Kaivosyhtiöt polkevat afrokolumbialaisten ihmisoikeuksia
Kansainvälinen tuki ja painostus ovat suuri apu, kun afrokolumbialaiset taistelevat oikeuksiensa puolesta, kertoo Cocomopoca-järjestön johtaja José Américo Mosquera.
Vaikka Kolumbian pitkään jatkuneen konfliktin rauhanneuvotteluista on kuultu astetta toiveikkaampia uutisia, sekä afrokolumbialaisten että alkuperäisasukkaiden perustuslaillisia oikeuksia rikotaan edelleen räikeästi, arvioivat paikalliset kansalaisjärjestöt.
Ongelmia aiheuttaa erityisesti nousujohteessa oleva kaivosteollisuus, joka on jo pitkään anastanut esimerkiksi länsi-kolumbialaisen Chocon osavaltion alueella asuvien yhteisöjen maita.
"Yhtiöt rikkovat alueen asukkaiden perustuslaillisia oikeuksia omiin maihinsa, mutta samalla myös sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia", kertoo alueen asukkaiden oikeuksia ajavan Cocomopocan johtaja José Américo Mosquera.
"Laiton kaivostoiminta uhkaa niin ihmisten elinkeinoja kuin kokonaisten yhteisöjen kulttuureja ja maailmankatsomusta", hän jatkaa.
"Maa on kuin meidän toinen äitimme ja olemme kautta aikojen kohdelleet sitä sen mukaisesti. Esimerkiksi perinteinen tapa huuhtoa kultaa ei ole vahingoittanut luontoa, kuten tämän hetkinen kaivosteollisuus tekee", Mosquera selventää.
Kaivostoiminta on saastuttanut pahoin alueen jokea, josta Chocon asukkaat ovat riippuvaisia, niin ruoan ja veden lähteenä kuin kulkuväylänä. Yhtiöiden valtaamat maat ovat pienentäneet merkittävästi myös maanviljelyksen käyttöön jääviä alueita ja näin heikentäneet olennaisesti ruokaturvaa, Mosquera summaa.
Cocomopoca on ajanut Chocon alueella asuvien afrokolumbialaisten yhteisöjen oikeuksia maihinsa ja kulttuuriinsa jo 90-luvulta lähtien. Vuonna 2011 saavutettiin vihdoin merkittävä virstanpylväs, joka takasi alueen asukkaille maanomistusoikeudet 73 000 hehtaarin alueella. Historiallisesti alueen asukkaiden maat ovat kattaneet kuitenkin jopa 172 000 hehtaaria.
Mosquera kertoo, että perustuslaillinen maanomistusoikeus edellyttää neuvottelua alueen asukkaiden kanssa, mikäli sen mailla halutaan aloittaa kaivostoimintaa.
"Käytännössä meiltä ei kuitenkaan ole kysytty - yhtiöt ovat tehneet sopimuksia Kolumbian hallituksen kanssa ja ilmestyneet kuin tyhjästä maillemme", hän jatkaa.
Etenkin vuosien 2003-2008 kiihtyneet aseelliset yhteenotot antoivat kaivosyhtiölle mahdollisuudet käynnistää lupia kysymättä toimintansa, kun alueen asukkaat joutuivat pakenemaan omilta kotiseuduiltaan, Mosquera kertoo. Edelleen 5000 Chocon alueen entistä asukasta elää evakossa ja 12 yhteisöä on kokonaan kadonnut.
Mosqueran mukaan kaivosyhtiöiden ja aseellisiin ryhmittymien välillä on selkeitä kytköksiä. "He ovat käyttäneet aseellisia joukkoja alueen asukkaiden uhkailuun ja pelotteluun, eikä väkivallalta ja kuolemiltakaan ole vältytty."
Kansainvälinen näkyvyys suurimpia saavutuksia
Ongelmavyyhdestä huolimatta Cocomopocan saavutuksia ei tule unohtaa. Mosqueran mukaan niihin kuuluu esimerkiksi se, että Chocon alueen kyläyhteisöt ovat ylipäätään pystyneet organisoitumaan ja luomaan oman hallintojärjestelmän ja toimintaohjeiston.
"Suurimpia saavutuksia on kuitenkin se, että ihmisoikeusloukkaukset on tehty näkyviksi: on saavutettu kansainvälistä huomiota ja medianäkyvyyttä", hän kertoo.
"Kansainvälinen tuki onkin ensiarvoisen tärkeää, ilman sitä meitä ei otettaisi vakavasti. Kansainvälinen painostus ja sen luoma medianäkyvyys on luonut Kolumbian hallitukselle paineita ottaa huomioon myös meidän oikeutemme", sanoo Mosquera.
Mosqueran mukaan myös taloudellinen ja jopa fyysinen tuki ovat tärkeitä. Kansainvälisten avustustyöntekijöiden ja kumppaneiden läsnäolo alueella ja yhteisön kokouksissa, antaa konkreettisestikin suojaa aseellisilten joukkojen hyökkäyksiltä. "Tällöin he pysyttelevät etäällä meistä", hän kertoo.
Cocomopocan merkittävimpiä kansainvälisiä tukijoita ovat ruotsalainen Sefor, Luterilainen maailmanliitto ja Caritas.
Chocon yhteisöjen kannalta on kuitenkin huolestuttavaa, että kansainvälisten tahojen kauppapoliittiset intressit Kolumbian kaivosteollisuutta kohtaan ovat kasvaneet. Myös Suomen kiinnostus on herännyt.
Alkuvuonna julkaistussa Suomen Latinalaisen Amerikan ja Karibian toimintasuunnitelmassa Kolumbialle kaavaillaan suurempaa kauppapoliittista merkitystä varsinkin kaivosteollisuuden alalla. Tällaista politiikkaa suunnitellessa, tulisi kuitenkin ottaa huomioon alkuperäiskansojen ja afrokolumbialaisten ihmisoikeudet, Mosquera sanoo.
"Kun kuulette hyviä ja positiivisia uutisia Kolumbiasta, pitäkää mielessä, että maassa rikotaan edelleen räikeällä tavalla ihmisoikeuksia."
Mosquera vieraili Suomessa marraskuussa Lähetysseuran kutsumana. Järjestö tukee Chocon alueen yhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä.
Elinkeino- ja perherakenteet uhattuina
Kaivostoiminnan valtaus Chocon alueilla on José Américo Mosqueran mukaan aiheuttanut merkittäviä muutospaineita ja ristiriitoja yhteisöissä.
Perinteisten kalastuksen ja maanviljelyksen kannattamattomuus on vienyt yhteisöjen miehiä kaivoksille töihin. Saavutetut hyödyt ovat kuitenkin lyhytkestoisia, sillä kaivoksen louhittua loppuun alueen arvokkaat mineraalit, ne siirtyvät toisaalle. Työt joko loppuvat tai miehet jättävät perheensä ja muuttavat muualle. Näin myös perherakenteet hajoavat, Mosquera kertoo.
"Myös se, että alueelle on tullut paljon muualta tulleita kaivostyömiehiä, on rikkonut perheitä. Kylien naisia, jopa tyttöjä sekä naimisissa olevia naisia on käytetty seksuaalisesti hyväksi tai vokoteltu rahan avulla", Mosquera selventää.
"Tämä kaikki on johtanut monien avioliittojen hajoamiseen. Yksinhuoltajuus ja lapsiäitiys ovat uusia ja huolestuttavia ilmiöitä, jotka heikentävät merkittävästi naisten ja lasten toimeentulomahdollisuuksia."
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia