Kansa kannattaa yhä kehitysyhteistyötä

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan, ulkoasiainministeriön teettämästä vuosittaisesta kyselytutkimuksesta selviää. Talouskriisistä huolimatta asenteet eivät ole juuri muuttuneet edellisvuosiin nähden.

Neljä viidestä Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen osallistuneista piti kehitysyhteistyötä melko tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

39 prosenttia kannatti kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyö on enemmistön mielestä tärkeää siksi, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Toiseksi yleisin vastaus oli, että kehitysyhteistyöllä ehkäistään köyhyyttä ja nälkää.

"Olen ilahtunut, että taloudellisesti huonot ajat eivät tämän enempää vaikuta ihmisten asenteisiin", totesi kehitysministeri Heidi Hautala tutkimusraportin julkistustilaisuudessa tiistaina.

Tutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista uskoo, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta mutta se ei yksin riitä.

"Näin mekin ajattelemme. Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan yhä enemmän sitä, että myös muiden politiikan osa-alueiden pitäisi olla sopusoinnussa kehitystavoitteiden kanssa", Hautala sanoi.

Hän mainitsi esimerkkinä maatalouden ja kansainvälisen kaupan.

Taloustutkimus haastatteli kyselyä varten tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista toukokuussa.

0,7-tavoite yhä tähtäimessä

Vaikka suomalaiset tutkimuksen mukaan pitävät kehitysyhteistyötä tärkeänä, Suomi on kaukana YK:n suosituksesta nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Vuosina 2013–2014 kehitysapu jäädytetään euromääräisesti kuluvan vuoden tasolle, mikä tulee vaikuttamaan avun osuuteen bruttokansantulosta.

Kehitysyhteistyöhön käytettyyn BTKL-osuuteen myös lasketaan nyt muitakin kuluja kuin kehitysapua, sillä Suomi on laskenut kehitysmaille kuuluvan ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöksi.

Hautala toivoi tiedotustilaisuudessa päästöhuutokaupasta saatavia tuloja paikkaamaan rahavajetta, koska "0,7 on myös luotettavuuden ja aktiivisuuden mitta." 

Suomi on pyrkimässä YK:n turvallisuusneuvostoon, ja Hautalan mukaan niissäkin keskusteluissa Suomen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin nousee esiin.

"Hallitus on poliittisesti sitoutunut siirtämään päästöhuutokaupasta tulevia varoja kehitysyhteistyöhön. Siksi on tärkeää että hallitus lunastaa lupauksensa," Hautala lisäsi.

Päästöhuutokaupasta saatavien tulojen määrää ei kuitenkaan vielä tiedetä, eikä rahaa ole konkreettisesti korvamerkitty kehitysyhteistyöhön.