Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset
Toivakka ei luvannut kehitysyhteistyöleikkausten perumista
Yli 41 000 nimeä kerännyt Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus luovutettiin mielenosoittajien saattelemana tiistaina ministeri Toivakalle, joka ei kuitenkaan antanut toivoa leikkauksien perumisesta.
Järjestöjen kehitysyhteistyöleikkauksia vastaan protestoitiin Helsingissä syyskuussa 2015. Kuva: Teija Laakso.
Kansalaisjärjestöjen delegaatio luovutti tänään tiistaina kehitysyhteistyöleikkauksia vastustavan vetoomuksen kehitysministeri Lenita Toivakalle (kok). Kesällä allekirjoituksille avattuun Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomukseen kertyi yhteensä 41 271 nimeä.
Vetoomusta edelsi kansalaistilaisuus ja mielenosoituskulkue, joihin osallistui tapahtuman järjestäneen Kepan arvion mukaan yhteensä noin tuhat ihmistä.
Vetoomuksen toivotaan vaikuttavan huomenna ja torstaina käytävään hallituksen budjettiriiheen. Hallituksen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 300 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöjärjestöjen osuus leikkauksista on 49 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 43:a prosenttia nykyisestä. Närää on herättänyt erityisesti se, että samalla kehitysrahasto Finnfundin pääomitusta lisätään.
Vetoomuksen luovuttaneeseen järjestödelegaatioon kuulunut World Visionin toiminnanjohtaja Anne Pönni arvioi, että leikkaukset vaikuttavat satojen tuhansien, jopa miljoonien maailman köyhimpien ihmisten elämään.
Useat järjestöt ovat jo aloittaneet yt-neuvottelut tai ajavat alas hankkeitaan.
Toivakka ei luvannut suuria
Vetoomuksen ministeri Toivakalle luovuttanut Kepan puheenjohtaja Elina Vuola muistutti, että 41 000 ihmisen allekirjoitus osoittaa, että suomalaiset haluavat vaikeassa taloudellisessa tilanteessakin tukea kehitysyhteistyötä.
"Toivomme, että tämä hallitus ei jäisi historiaan sellaisten leikkauksien tekemisessä, joita yksikään aiempi hallitus ei ole tehnyt", hän sanoi.
Toivakka on korostanut, että leikkauksissa ei ole kyse arvovalinnasta, vaan taloudellisista realiteeteista. Vuolan mukaan allekirjoitukset sekä muun muassa kirkkojen johtajien kääntyminen leikkauksia vastaan kuitenkin osoittavat, että kyse on nimenomaan arvovalinnasta.
Ympäristöjärjestöjä delegaatiossa edustanut WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen puolestaan muistutti, että hallituksella on samaan aikaan leikkausten kanssa varaa tukea esimerkiksi ympäristölle haitallisia energiahankkeita.
Mukana delegaatiossa oli myös entinen kansanedustaja, ministeri Elisabet Rehn, joka kertoi, ettei tavallisesti osoita mieltään. Tällä kertaa asia oli niin tärkeä, että siihen piti ryhtyä.
"Olen istunut hallituksessa 90-luvun alussa, kun oli kireät ajat ja tiedän vallan hyvin, että leikkauksiakin täytyy tehdä. Pystymme nielemään ne ilman muuta, jos ne ovat tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Mutta tässä prosentuaalinen leikkaus on kyllä kovasti hurja", hän sanoi.
Järjestöjen vetoomuksesta huolimatta Toivakka ei luvannut leikkausten perumista, vaikka sanoikin ottavansa viestin vakavasti vastaan ja pitävänsä leikkauksia valitettavana asiana.
"On tärkeää, että Suomi on jatkossakin avoin, suvaitsevainen ja kansainvälinen maa. Siitä maineesta on pidettävä kiinni leikkauksista huolimatta", hän sanoi.
Toivakan mukaan suomalaiset järjestöt ovat tehneet tärkeää työtä mutta hän muistutti myös, että järjestöjen rahoitusta on takavuosina lisätty paljon.
Toivakka myös kutsui järjestöt mukaan suunnittelemaan uutta kehityspoliittista linjausta, jonka on määrä korvata vuonna 2012 voimaan astunut kehityspoliittinen ohjelma.
"Toivon, että saman pöydän ääressä olisivat järjestöt, vastuullinen suomalainen yrityssektori ja virkamiehet, eli kaikki ne asiantuntijat, joita tarvitaan siihen, että Suomen vaikuttavuus ja hyvä työ maailmalla jatkuvat."
OIKAISU: Järjestöiltä leikataan 49 miljoonaa euroa, ei 65 miljoonaa, kuten alkuperäisessä tekstissä sanottiin.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia