Kolumni: Biopolttoaineet väärä lääke ilmasto- ja energiakriisiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kolumni: Biopolttoaineet väärä lääke ilmasto- ja energiakriisiin

Biopolttoaineet kiihdyttävät ulkopuolista maanhankintaa Afrikasta, kirjoittaa kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtaja Nnimmo Bassey.

Biopolttoaineet mainitaan usein yhtenä ratkaisuna uhkaavaan ilmastokriisiin. Niistä aiheutuu kuitenkin esimerkiksi Afrikalle kosolti uusia ongelmia, eikä itse ilmasto-ongelmakaan ratkea.

Termi biopolttoaine vihjaa harhaanjohtavasti ympäristöystävällisyyteen. Osuvampi nimi energiakasveille on agropolttoaine.

Kun agropolttoaineita kehutaan vähäpäästöisiksi fossiilisiin verrattuna, unohdetaan, että päästöjä vapautuu jo tuotantovaiheessa maankäytön muutosten, lannoituksen ja prosessoinnin seurauksena.

Monet valtiot, Maailmanpankki ja muut kansainväliset luottolaitokset, ylikansallinen agrobisnes sekä öljy- ja kuljetusyritykset vakuuttavat kuitenkin, että agropolttoaineet ovat ratkaisu maailman energiantarpeisiin.

Ruokaturva heikkenee

Todellisuudessa energiakasvien viljely kiihdyttää ulkopuolista maanhankintaa ja heikentää ruokaturvaa. Resursseja katoaa puhtaiden uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, kehittelystä.

Agropolttoaineiden laajaan tuotantoon liittyy yleensä haittoja, kuten veden, keinolannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen liikakäyttöä. Saasteet ja vesivarojen hupeneminen voivat johtaa jopa nälänhätiin.

Tutkimusten mukaan maapallolla ei riitä viljelymaata tuottamaan agropolttoaineita määrää, joka tyydyttäisi nykyisen kestämättömän elämäntavan tarpeet.

Tuore Maailman nälkäindeksi listaa viimeaikaisen ruoan hinnan nousun syiksi ilmastonmuutoksen, biopolttoaineiden kysynnän kasvun ja ruokakasveihin kohdistuvan pörssikeinottelun. Samat tekijät ovat pahentaneet Afrikan sarven ruokakriisiä.

Asukkailta ei kysytä

Pienimuotoinen ja paikallisesti omistettu biopolttoainetuotanto voi toimia, mutta ilmasto- ja energiakriisin ratkaisijaksi siitä ei ole.

Kotimaassani Nigeriassa valtion öljy-yhtiö ja sen ulkomaiset kumppanit ovat kuitenkin hankkineet laajoja maa-alueita lähes kaikista 36 osavaltiosta. Tähtäimessä on etanolin tuottaminen paikallisista viljelykasveista, kuten maniokista, durrasta ja sokeriruo'osta.

Osa plantaaseista ja jalostuslaitoksista tulee vesipulaa poteville alueille, mikä pahentaa asukkaiden ahdinkoa. Nigerian Maan ystävien kenttämatkoilla on ilmennyt, että osavaltio ei monesti ole neuvotellut asukkaiden kanssa lainkaan yhteisömaiden luovuttamisesta uuteen käyttöön.

Ilmastonmuutos kiihtyy

Muukin Afrikka kiinnostaa agropolttoaineyhtiöitä, ja paikallinen eliitti uskoo hyötyvänsä hankkeista. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että agropolttoaineet hävittävät metsää ja luonnon monimuotoisuutta. Tuotannon haittavaikutukset kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Seurauksiin kuuluvat myös ruoan hinnan nousu, nälkä, maanomistus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset, selkkaukset ja pakkomuutot.

Maatalous tuottaa yli neljänneksen planeetan kasvihuonekaasupäästöistä. Pääsyyllinen on teollinen maatalous, johon agropolttoaineet kuuluvat. Pienviljelijöiden käytännöt taas ovat usein ekologisia ja hidastavat ilmastonmuutosta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa pitää luopua vääristä ratkaisuista, kuten agropolttoaineista. Sen sijaan on rajoitettava kulutusta, parannettava energiatehokkuutta ja siirryttävä puhtaaseen uusiutuvaan energiaan sekä kestävään ruoan tuotantoon.

Nnimmo Bassey on kansainvälisen Maan ystävät -järjestön puheenjohtaja ja Environmental Rights Actionin toiminnanjohtaja

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia