Konflikti on ajanut viisivuotiaan Etelä-Sudanin talous- ja mielenterveyskriisiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Konflikti on ajanut viisivuotiaan Etelä-Sudanin talous- ja mielenterveyskriisiin

Konfliktin julmuuksia kokeneilla on vakavia psyykkisiä ongelmia, talous on romahduspisteessä ja ruokapula leviää.

Lauantaina itsenäisyyteensä viisivuotispäivää viettävä Etelä-Sudan on kuilun partaalla. Maailman nuorimman valtion historiasta jo puolet on kulunut sisällissodassa, talous on romahduspisteessä ja kansa kärsii psyykkisistä traumoista ja ruokapulasta.

Avustusjärjestö Oxfam vaati tällä viikolla maan hallitusta ja kansainvälistä yhteisöä estämään maan lopullisen talousromahduksen, joka johtuu etenkin konfliktista mutta myös maan öljyriippuvuudesta. Ennen joulukuussa 2013 alkanutta konfliktia maan tuloista 98 prosenttia tuli öljystä. Hintojen lasku ja konflikti ovat pienentäneet öljytuloja, ja budjettivajeen on ennustettu nousevan jopa lähes miljardiin euroon. Samaan aikaan inflaatio on 300 prosentissa ja valuutta on menettänyt 90 prosenttia arvostaan itsenäistymisen aikana.

Tuloja saadakseen maa on myynyt vielä poraamattomia öljyvarojaan niin sanottuina futuureina.

"Kauppaamalla tärkeimmän tulonlähteensä hallitus myy myös kansan tulevaisuuden. Murtuva talous ja rehottava inflaatio lisäävät miljoonien eteläsudanilaisten kärsimystä ja tuomitsee heidät yhä epävarmempaan tulevaisuuteen", sanoo Zlatko Gegic, Oxfamin Etelä-Sudanin maajohtaja.

Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011, mutta maa ajautui sisällissotaan, kun etnistä enemmistöä, dinkoja, edustava presidentti Salva Kiir sekä nuer-taustainen varapresidentti Riek Macharin riitaantuivat. Kiista kärjistyi vakavaksi etniseksi konfliktiksi, jossa molemmat osapuolet ovat syyllistyneet siviilejä vastaan. Lähes 2,5 miljoonaa ihmistä on paennut joko maan sisällä tai naapurimaihin ja yli 10 000 on kuollut.

Rauhansopimus allekirjoitettiin jo viime vuoden elokuussa ja Machar nimitettiin uudelleen varapresidentiksi tänä vuonna, mutta siitä huolimatta väkivalta on jatkunut. Kesäkuun lopulla väkivalta levisi uudelle alueelle Waun kaupunkiin ja sen ympäristöön. YK:n mukaan noin 70 000 ihmistä on paennut.

Kesäkuun lopulla YK-järjestöt varoittivat, että pian jo yli kolmasosa väestöstä, 4,8 miljoonaa ihmistä, ajautuu vakavaan ruokapulaan, mikä on enemmän kuin koskaan konfliktin aikana. Vaikka avustusjärjestöt toimittavat maahan apua ja ja vahvistavat ruuantuotantoa esimerkiksi rokottamalla karjaa, huonot kulkuyhteydet ja konfliktin aiheuttamat vaarat vaikeuttavat sen perillepääsyä.

Väkivallalla on ollut myös vakavat psyykkiset seuraukset. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoo tänään ilmestyneessä raportissaan joukkomurhista, raiskauksista, kidutuksista, sieppauksista ja jopa pakkokannibalismista, jotka ovat johtaneet psyykkisten sairauksia lisääntymiseen. Eräs mies kertoo raportissa joutuneensa poistamaan ruumiilta sisuksia, jotta nämä eivät kelluisi joessa.

"Konfliktin aiheuttamat kuolemat ja fyysinen tuho ovat selvästi nähtävissä, mutta psykologiset arvet ovat vähemmän näkyviä ja laiminlyötyjä", sanoo Amnestyn alueellinen johtaja Muthoni Wanyeki.

Hänen mukaansa väkivallan estämisen lisäksi jo tapahtuneita vahinkoja on ryhdyttävä korjaamaan. Maassa on tällä hetkellä kuitenkin vain kaksi työtään harjoittavaa psykiatria eikä suurin osa traumoja saaneista saa apua. Monia mielenterveysongelmista kärsiviä pidetään vankilassa, vaikka he eivät ole syyllistyneet rikokseen.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia