Köyhälläkin on varaa kännykkään Zimbabwessa
Puhelin auttaa arjessa ja moni pitää sitä ihmisoikeutenaan, kirjoittaa Michelle Chifamba.
(IPS) -- Kännykät ovat vallanneet Zimbabwen politiikan ja talouden ongelmista huolimatta. Maan televiranomaisten mukaan kuuluvuusalue kattaa jo 97 prosenttia maasta.
Edes maaseudulla matkapuhelimen käyttö ei kaadu sähkön puutteeseen, sillä moni on löytänyt leipäpuun latauspalvelusta, joka hyödyntää aurinkoenergiaa.
Prosper Muripo tekee kauppaa Gotoran ostoskeskuksessa Itäisen Mashonalandin maakunnassa. Hän veloittaa 75 eurosenttiä tunnin latauksesta ja vuokraa myös kännykkää puheluja varten 38 sentillä minuutti.
Zimbabwen posti- ja telehallinnon vt. johtaja Alfred Marisa selittää, että köyhilläkin on nyt varaa ja mahdollisuus käyttää matkapuhelinta, koska tietoliikenneyhteyksiä on parannettu sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Halpuus houkuttaa
Zimbabwen työttömyysasteesta ei ole varmaa tietoa. Yleensä se on arvioitu 85-90 prosentiksi, mutta maan tilastokeskus väitti kesällä, että työtä vailla on vain 7,7 prosenttia.
Zimbabwen 13 miljoonasta asukkaasta arviolta 72 prosenttia asuu maalla, ja tilastojen mukaan heistä yli 8 miljoonaa elää köyhyydessä. Siitä huolimatta matkapuhelin yleistyy vinhasti.
Vuonna 2008 alle 2 miljoonalla zimbabwelaisella oli kännykkä, mutta nyt jo 10,9 miljoonalla, ja kasvu jatkuu, kertoo Frost and Sullivan -yhtiön selvitys.
Selitys löytyy hintakehityksestä. Vuonna 2008 sim-kortti maksoi 68 euroa, nyt alle euron. Kiinalaisen halpapuhelimen saa 16 eurolla.
Kauppa käy hyvin
”Kauppa käy hyvin, varsinkin tupakan korjuun jälkeen, jolloin viljelijät tulevat kaupunkiin myymään satonsa”, kertoo kännykkäkauppias Sylvester Mbirimani.
Hänen mukaansa myös köyhillä on varaa puhelimiin sen jälkeen, kun maan hyperinflaatio saatiin kuriin vuonna 2009.
Zimbabwen toiseksi suurin puhelinoperaattori Telecel on laajentanut ja parantanut verkkoaan viime vuosina tavoittaakseen lisää maaseudun asukkaita. "Pudotimme ensimmäisenä sim-korttien hinnat", ylpeilee myyntijohtaja Octivius Kahiya.
Uusi ihmisoikeus
Manicalandin maakunnan pääkaupungin Mutaren lähellä asuva Miriam Chauke sai tilapäistöillä kokoon halvan kännykän hinnan.
"Olen työtön, mutta ilmoitukset työtilaisuuksista voidaan nyt lähettää puhelimeeni", Chauke sanoo. Hänestä kännykkä on uusi perusihmisoikeus, joka tuo tiedon kaikkien ulottuville.
Mobiilipankki on vasta alkutekijöissään Zimbabwessa, mutta taloustieteilijä Eric Shabangu ennustaa sen päihittävän perinteiset rahalaitokset. "Ihmiset saadaan heiltä aiemmin puuttuneiden olennaisten rahoituspalvelujen piiriin."
Zimbabwen yliopiston taloustutkija Josham Gurira arvioi, että nimenomaan kännykät ovat avanneet maalle mahdollisuuden kehittyä ja vähentää köyhyyttä.
Nälkä uhkaa Mugaben valtakuntaa
Zimbabwesta kertovat uutiset ovat viime vuosina keskittyneet politiikan ja talouden ongelmiin. Maata vuoden 1980 itsenäistymisestä johtanut Robert Mugabe, 89, ilmoittautui jälleen tämän kesän vaalien voittajaksi ja aloitti elokuussa seitsemännen presidenttikautensa.
Yhtenä syynä Zimbabwen talousahdinkoon on pidetty maareformia, jossa itsenäisyyssodan veteraanit valtasivat valkoisten omistamia suurtiloja. Tuore tutkimus kuitenkin kiittää reformia neljännesmiljoonan ihmisen työllistämisestä. Arvostelijoiden mukaan liian moni viljelee ruoan sijasta tupakkaa.
YK:n ruokaohjelma WFP varoitti syyskuun alussa, että 2,2 miljoonaa zimbabwelaista tarvitsee ruoka-apua ennen ensi vuoden satojen valmistumista.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia