Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna noin 1686 miljardiin dollariin eli noin 1576 miljardiin euroon. Menot kasvoivat toista vuotta peräkkäin, tällä kertaa 0,4 prosenttia, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Trendi on lähivuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä maailman sotilasmenot laskivat  huippuvuoden 2011 jälkeen aina viime vuoteen asti.  Tänä vuonna kasvu johtuu muun muassa Pohjois-Amerikan ja Euroopan sotilasmenojen kasvusta; sen sijaan esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa menot laskivat.

Esimerkiksi Yhdysvaltain sotilasmenot ovat viime vuosina laskeneet talouskriisin sekä Afganistanista ja Irakista vetäytymisen takia. Viime vuonna maan sotilasmenot kasvoivat kuitenkin 1,7 prosenttia, mikä voi merkitä loppua vuodesta 2010 käynnissä olleelle laskutrendille. Maan poliittisen tilanteen takia sotilasmenojen kehitys tulevaisuudessa on kuitenkin epäselvää, arvioi Siprin sotilasmeno-ohjelman johtaja Aude Fleurant.

Yhdysvaltain jälkeen suurimmat sotilasmenot olivat Kiinalla, Venäjällä, Saudi-Arabialla ja Intialla. Näistä kaikki paitsi Saudi-Arabia kasvattivat menojaan viime vuonna.

Myös Suomi kuului sotilasmenojensa kasvattajiin: menot olivat viime vuonna noin 2,9 miljardia euroa, vajaat seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Sotilasmenot kasvoivat myös Keski-Euroopassa.

"Monien maiden sotilasmenojen kasvua selittää usein näkemys siitä, että Venäjä asettaa suuremman uhan. Tämä siitä huolimatta, että Venäjän sotilasmenot olivat vuonna 2016 vain 27 prosenttia Euroopan Nato-jäsenten sotilasmenoista yhteensä", sanoo Siemon Wezeman, Siprin tutkija järjestön tiedotteessa.

Sen sijaan monien öljynviejämaiden sotilasmenot laskivat edelleen, mikä johtuu öljytulojen putoamisesta. Absoluuttisesti eniten sotilasmenot putosivat Saudi-Arabiassa huolimatta maan Jemenin sotilasoperaatiosta.

Rauhanjärjestöt ovat kritisoineet asemenojen kasvua.

"Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita vakavia humanitaarisia kriisejä, jotka vaativat kansainväliseltä yhteisöltä välittömiä toimia. Näiden kriisien ratkaisujen on oltava ennen kaikkea muuta kuin sotilaallisia. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla", toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tiedotteessa.

Esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria, järjestöt muistuttavat.