Mitä kuuluu ilmastolaille?

27.02.2012
Anni Kiviranta

(Kuva: leolintang / Flickr.com / cc 2.0)(Kuva: leolintang / Flickr.com / cc 2.0)Vuodesta 2012 on tehtävä suomalaisen ilmastopolitiikan juhlavuosi. Tämä vuosi näyttää, millaista ilmastopolitiikkaa hallitus lähtee toteuttamaan.

Hallitusohjelma antaa eväät onnistumiseen. Alkukesän pitkällisten hallitusneuvotteluiden kompromissiväännössä hallitusohjelmaan saatiin seuraava merkintä ilmastolaista:

"[Monitieteellinen ja riippumaton] Ilmastopaneeli valmistelee hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli neuvoo hallitusta päästöbudjettien määrittämisessä ja tarkistamisessa, seuraa niiden toteutumista sekä antaa suosituksia toimista päästöjen vähentämiseksi. Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä."

Hallitusneuvottelujen tulos on tärkeä virstanpylväs Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjalle, joka on tuonut ilmastolain tyhjästä poliittiseen keskusteluun noin neljä vuotta sitten.

Vaikka ilmastolaista saatiin merkintä hallitusohjelmaan, aktiivisten kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen panosta tarvitaan edelleen. Tehtävänämme on varmistaa, että ilmastolaista tulee sellainen tehokas ja tarkoituksenmukainen päästövähennyskeino, joksi olemme sen tarkoittaneet.

Päästövähennystavoitteiden on oltava riittävän kunnianhimoisia, aikataulun on oltava riittävän ripeä ja päästövähennysten on koskettava myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita.

Poliitikoilla ei luulisi olevan varaa jättää äänestäjiensä mielipidettä huomiotta: ilmastonmuutos huolestuttaa edelleen suurta osaa kansalaisista, ja ilmastolaki on yksi tehokkaimmista keinoista, jolla ilmastonmuutosta parhaiten torjutaan.

Alkajaisiksi ympäristöministeriö selvittää ilmastolain laatimiseen liittyviä seikkoja voidakseen myöhemmin tehdä eduskunnalle esityksen aiheesta. Lisäksi ministeriö kokosi Suomeen tieteellisen ilmastopaneelin, joka kokoaa tietoa ja selvityksiä ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi.

Polttava Kysymys -kampanja pitää yhteyttä ympäristöministeriöön ja kansanedustajiin. Tavoitteena on, että laki valmisteltaisiin niin, että sen ajamat päästövähennykset ovat linjassa ilmastotieteen kanssa. Tällöin Suomelta edellytettäisiin 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 90 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Lisäksi vähennykset on toteutettava täysin kotimaisin toimin, ja ne on saatava koskemaan myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita.

Vaaditut päästövähennykset ovat huomattavasti tiukempia kuin Suomen lepsu nykylinja. Asettamalla itsellemme kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet meillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jotka tuntuvat junnaavan pahasti paikallaan. Ilmastolaki on kehikko, jonka pohjalta toteutettava ilmastopolitiikka on pitkäjänteistä ja ennakoitavaa, ja se luo toimintaedellytyksiä niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisillekin.

Tämä hallituskausi näyttää, miten Suomen ilmastopolitiikan käy: onko meillä rohkeutta sitoutua tavoitteisiin, jotka ovat linjassa sekä järkiperusteiden että oikeudenmukaisuuden kanssa vai jättäydymmekö hiilivoimalan varjoon, kun muu maailma porhaltaa kohti ilmastohaasteen moninaisia ratkaisuja.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Ilmastosivuilla. Kirjoittaja on Polttava kysymys -kampanjan ohjausryhmän jäsen.