Myanmarissa järjestetään tulevana sunnuntaina ensimmäiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun maan sotilasjuntta luopui osittain vallastaan vuonna 2011. Vaaleilta on odotettu paljon, sillä myös oppositio on mukana ensimmäistä kertaa lähes neljännesvuosisataan, ellei vuoden 2012 täytevaaleja oteta lukuun. Armeijalle jäänee kuitenkin paljon valtaa, oli tulos mikä hyvänsä.

"Vuoden 2008 perustuslakiuudistuksessa katsottiin aika tarkkaan, ettei häviö uhkaisi armeijan omaa asemaa liikaa", toteaa ulkoministeriö eteläisen Aasian yksikön Myanmarin vastuuvirkamies Petri Wanner.

Vuosikymmeniä sotilasjuntan vallassa ollut Myanmar siirtyi osittaiseen siviilihallintoon vuonna 2011. Maa on kehittynyt huimaa vauhtia eteenpäin niin taloudellisesti kuin demokraattisestikin. Se on muun muassa sallinut rauhanomaiset mielenosoitukset sekä vapauttanut mielipidevankeja, mukaan lukien demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyin, jonka NLD-puolueelle povataan nyt isoa vaalivoittoa.

Vaaleja seuraavan Suomen Yangonin yhteystoimiston päällikön Jarmo Kuuttilan mukaan vaalit eivät kuitenkaan varsinaisesti ratkaise vielä mitään, vaan ne ovat vasta välivaihe. Vaikutukset demokratiakehitykseen nähdään vasta ensi vuonna, kun parlamentti valitsee presidentin, joka taas nimittää hallituksen. Myös se, miten armeija suhtautuu vaalitulokseen, on oleellista, Kuuttila huomauttaa.

Käytännössä armeijalle jää paljon valtaa, sillä sille on varattu neljännes parlamenttipaikoista sekä tärkeät sisä-, puolustus- ja rajaministerin paikat. Koska valtapuolue USDP:ssä on vielä lisäksi valtava määrä sotilastaustaisia ehdokkaita, käytännössä armeija voi saada jopa 35–40 prosentin edustuksen parlamenttiin.

"NLD tarvitsisi kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista, jotta se voisi ratkaista presidenttipelin. Se on paljon, mutta mahdollisuuksien rajoissa", Kuuttila arvioi.

Muslimit suljetaan pois

Armeijan vallan lisäksi vaalien demokraattisuutta koettelee se, että moni myanmarilainen ei voi äänestää, osa siksi, että elää konfliktialueella tai maan ulkopuolela, osa taas siksi, että äänioikeutta ei ole. Brittiläisen ihmisoikeusjärjestön Burma Campaign UK:n mukaan äänestämättä jättää jopa 10 miljoonaa ihmistä, viidennes koko väestöstä, noin puolet heistä ulkomailla olevia siirtotyöläisiä.

Syrjityin vähemmistö ovat islaminuskoiset rohingat. Heillä ei ole virallista kansalaisuutta, ja ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan noin 700 000 rohingalta on viety äänioikeus ilmoittamalla väliaikaisten rekisteröintipaperien vanhentumisesta. Järjestö onkin kutsunut koko vaaliprosessia "perusteellisen vialliseksi".

Yhteensä myanmarilaisista on muslimeja yli viisi prosenttia. Ennakkoluulot ja väkivalta heitä kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet buddhalaisten ja muslimien välisten väkivaltaisuuksien leimahdettua Rakhinen osavaltiossa vuonna 2012. Maassa on esimerkiksi säädetty "rotua" suojelevia lakeja, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon vaihtoa. Myös nationalistiset buddhalaismunkit ja heidän perustamansa Ma Ba Tha -liike levittävät vihapuhetta muslimeja vastaan.

"Aiemmin muslimivastaisuus on ollut paikallinen ongelma, mutta ääribuddhalaisuuden ja Ma Ba Tha -liikkeen takia se on lähtenyt leviämään lähes kaikkialle valtakuntaan. Se on huolestuttava ilmiö, joka näkyy kaikkialla ja kuuluu ihmisten puheissa", Kuuttila kertoo.

Wannerin ja Kuuttilan mukaan vaaleissa on nyt alle kymmenen muslimiehdokasta, vaikka ennen heitä on päässyt parlamenttiin asti. Kumpikaan suurimmista puolueista, USDP eikä NLD, ole ottanut ehdolle yhtään muslimia.

Vaalien alla myös toisinajattelijoiden ja median ahdistelu ja pidätykset ovat lisääntyneet. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin lokakuussa ilmestyneen raportin mukaan maa näyttääkin palanneen vanhoihin tapoihinsa. Sen mukaan maassa on lähes sata mielipidevankia.

"Viimeisten puolen vuoden aikana on tapahtunut takapakkia sekä median oikeuksissa että ihmisoikeuksissa muutenkin. On ennenaikaista sanoa, onko kyse suunnanmuutoksesta vai vaalihermostuksesta", Kuuttila toteaa.