Näkökulma: Bahrainin F1-kisat boikottiin? | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Näkökulma: Bahrainin F1-kisat boikottiin?

Bahrainiin suunnitellaan formulakisoja, vaikka viime vuonna alkanutta kansannousua tukahdutetaan edelleen, toteaa Erja Säkkinen.

(Kuva: John Roberts / cc 2.0)

Maailman moottoriurheiluväen katse kääntyy kerran vuodessa Bahrainiin, kun siellä ajetaan toinen Lähi-idässä ajettavista F1-osakilpailuista. Muuten tämä Persianlahden pikkuruinen saarivaltio on jäänyt maailmalle varsin tuntemattomaksi.

Helmikuussa 2011 Bahrain kuitenkin nousi hetkeksi koko maailman tietoisuuteen, kun arabikevään kansannousut levisivät myös sinne. Pääasiassa shiiamuslimeista koostuneet mielenosoittajat vaativat uutta perustuslakia, vaalein valittua hallitusta, taloudellisia uudistuksia sekä poliittisten vankien vapauttamista.

Muassa maata pitkään sisäisesti repineet kiistat sunnilaisen hallinnon ja maan shiiaenemmistöisen kansan välillä purkautuivat kuitenkin helmikuun puolessavälin mielenosoituksiksi, jotka pian muodostuivat väkivaltaisiksi mellakoiksi. Bahrainin turvallisuusjoukot vastasivat voimankäytöllä ja ensimmäisen viikon aikana ainakin seitsemän mielenosoittajaa oli kuollut ja satoja loukkaantunut. 19. helmikuuta turvallisuusjoukkojen vetäydyttyä kymmenettuhannet bahrainilaiset valtasivat pääkaupungin Manaman Helmiaukion ja kolme päivää myöhemmin arviolta jo 100 000 bahrainilaista marssi muutoksen puolesta.

Naapuri puuttuu peliin

Saudi-Arabia, jonka intresseissä on sunnihallinnon säilyminen, tuli pian Bahrainin hallituksen avuksi. Samana päivänä Bahrainin kuningas julisti maahan hätätilan ja antoi armeijalle valtuudet käyttää "mitä keinoja tahansa" kansannousun tukahduttamiseen.

Armeija tuhosi Helmiaukiolle syntyneen mielenosoittajien leirin ja hyökkäsi myös Al-Salmaniyaan, Manaman keskusairaalaan, jossa mellakoissa loukkaantuneita hoidettiin. Useita kansainväliselle medialle puhuneita työntekijöitä pidätettiin ja tuomittiin jopa 15 vuoden vankeustuomioihin ”sairaalan valtaamisyrityksistä”. Bahrainin oma media oli täynnä hallituksen toimia puolustavaa propagandaa, joka tuomitsi mielenosoittajat maanpettureiksi.

Seuraavien kuukausien aikana maan ihmisoikeustilanne huononi entisestään. Kaikenkaikkiaan 47 ihmisen arvellaan menettäneen protesteissa henkensä. Yli 2500 ihmistä pidätettiin. Näistä ainakin viisi kuoli vankeudessa kidutuksen seurauksena. Ainakin 4000 ihmistä menetti työnsä protesteihin osallistumisen seurauksena.

Bahrainin kuningas on sinnikkäästi syyttänyt Irania mellakoiden lietsomisesta, mutta edes Bahrainin tilaama, marraskuussa 2011 julkastu Cherif Bassiounin johtaman komission 500-sivuinen selvitys ei tue näitä väitteitä.

Sen sijaan selvitys paljastaa Bahrainin turvallisuusjoukkojen ja sisäministeriön harjoittaman ”systemaattisen kidutuksen, muut vangittuihin kohdistuneet ruumiilliset sekä psykologiset väärinkäytökset sekä ihmisoikeusrikkomukset”. Bassiounin komission raportti perustui 9000 silminnäkijälausuntoon ja dokumentoi muun muassa 559 kidutustapausta.

Opposition asema heikoilla

Hallitus veti joukkonsa Manaman kaduilta hätätilan päätyttyä 1.6. mutta vielä tämänkin jälkeen ympäri Bahrainia raportoitiin poliisin ja turvallisuusjoukkojen hyökäyksistä rauhanomaisiin mielenosoituksiin vomaa käyttäen. Suurin osa Bahrainin kansannousussa pidätetyistä on tuomittu hätätilan aikana perustetussa erityisessä sotilastuomioistuimessa.

Opposition asema on ollut heikko jo aikaisemminkin: esimerkiksi elo-syyskuussa 2010 23 sen edustajaa vangittiin "terrorismin tukemisesta ja rahoittamisesta". Kaikki kiistivät osallisuutensa. Suurin osa kertoi oikeudenkäynnissä vankeudessa tapahtuneesta kidutuksesta.

Bahrainin GP, joka oli vuoden 2011 kauden avajaiskisa, jouduttiin perumaan maan turvallisuustilanteen vuoksi. Tammikuussa 2012 bahrainilaisen ihmisoikeusjärjestön Bahrain Center for Human Rights -järjestön varapuheenjohtaja Nabeel Rajab vetosi maailmaan Arab Business- sivustolle antamassaan haastattelussa, jossa hän pyysi kuljettajia ja talleja boikotoimaan tämän vuoden GP:tä.

Hänen mukaansa kisojen järjestäminen välittäisi maailmalle virheellisen viestin siitä, että kaikki olisi maassa palanut normaaliin. New Yorkissa pääpaikkaansa pitävän Human Rights Watch -järjestön Mariwan Hama-Saeed meni vielä pidemmälle ja sanoi, että F1- kilpailujen kattojärjestö FIA:n olisi syytä harkita vakavasti kilpailun peruuttamista.

Ajetaan GP tai ei, niin toivottavaa on, että Bahrainiin huhtikuussa kohdistuva huomio vetäisi mukaansa muitakin kuin Räikkösfaneja. Kuninkaan kansalle lupaamia muutoksia odotetaan yhä.

Lännellä osuutensa ongelmista

Vaikka mielenosoituksiin osallistui myös kuninkaan yksivaltiutta vastustavia sunneja ja niissä kannetuissa kylteissä korostettiin kansan olevan "ennenkaikkia ihmisiä eikä vain shiioja tai sunneja", pelätään kansannousun entisestään syventäneen kansan kahtiajakoa, muodostaen potentiaalisen uhan pitkän aikavälin rinnakkaiselolle.

Lännen suhtautumista Bahrainin kansanousuun ja sen veriseen tukahduttamiseen on kritisoitu muun muassa Bahrain Center for Human Rights -järjestön taholta eikä ihme. Länsi kritisoi ihmisoikeusrikkomuksia samaan aikaan, kun se myy aseet, jolla mielenosoittajia tapetaan.

Yhdysvallat viivytteli 53 miljoonan dollarin asesopimusta ainoastaan Bassiounin raportin julkaisuun saakka. Tammikuussa se vahvisti aikovansa edetä uudessa, miljoonan dollarin arvoisessa asekaupassa. Suomen asekauppa Bahrainiin on saanut osakseen kritiikkiä Amnestyltä. Tullihallituksen tietokanta vahvistaa Suomen vieneen aseita Bahrainiin vielä alkuvuodesta 2011 liki miljoonan euron arvosta.

YK:n ihmisoikeusneuvosto monitoroi jäsenvaltioidensa ihmisoikeustilannetta neljän vuoden välein toimitettavassa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review). Jo Bahrainin edellistä selvitystä vuonna 2008 kritisoitiin ihmisoikeusjärjestöjen taholta. YK:n toivottiin esittävän suosituksia nimenomaan ilmaisun- ja kokoontumisvapauteen kohdistuviin rajoituksiin, jotka käytännössä estävät kaiken hallintoon kohdistuvan kritiikin. Seuraava selvitys on käsittelyssä toukokuussa 2012.

Kirjoittaja on Lähi-itään erikoistunut FM, joka toimii Amnestyn Lähi-itä- ryhmässä ja seurasi Arabikevättä Tunisiassa. Suomen Amnesty kampanjoi 14 Bahrainin kansannousussa pidätetyn oppositioaktivistin vapauttamiseksi.

Bahrainia yksinvaltiaana johtavan kuninkaan Hamad bin Isa al-Khalifan suku on hallinnut maata liki 200 vuotta. Huolimatta ilmaisunvapauteen kohdistuvista rajoituksista sekä oppositioaktivistien pidätyksistä ja epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä, on Bahrainia pidetty yhtenä alueen liberaaleimmista valtioista.

Arviot Bahraininin väkiluvusta – poislukien maassaoleskelevat muut kansallisuudet – vaihtelevat 700 000 ja miljoonan välillä. Yli 70 prosenttia bahrainilaisista arvioidaan olevan shiiamuslimeja, jotka sunnisuuntausta edustavan al-Khalifan hallitsijasuvun alla ovat kärsineet poliittisesta ja taloudellisesta marginalisaatiosta. Huolimatta enemmistöstään he ovat olleet aliedustettuina maan parlamentissa.

Shiiaoppositio on myös hyökännyt al-Khalifan hallinnon harjoittamaa naturalisaatiopolitiikkaa vastaan, jonka avulla se on yli vuosikymmenen ajan pyrkinyt muuttamaan Bahrainin väestörakennetta myöntämällä Bahrainin kansalaisuuden kymmenilletuhansille sunnisyntyperää oleville ulkomaalaisille. Bahrainilaisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan luku on vähintään 60 000, mutta saattaa olla jopa kaksinkertainen. Suuri osa näistä on värvätty maan turvallisuusjoukkoihin, jonka myötä heistä on tullut syrjinnän vihattu symboli.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia