Brasilian poliisi ampuu ensin ja kysyy sitten

Henkirikosten uhrien määrä Brasiliassa saattaa kasvaa elokuussa järjestettävien olympiakisojen ja poliisin kohtuuttoman voimankäytön seurauksena. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International varoittaa, että tänä vuonna poliisiväkivallan uhrina on kuollut jo yli sata ihmistä pelkästään Rion osavaltion alueella, ja lisää kuolonuhreja saattaa tulla kisojen lähestyessä.

"Brasiliassa on havaittu, että aina ennen suuria urheilujuhlia, niiden aikana ja niiden jälkeen poliisiväkivalta ja sen seurauksena surmansa saaneiden määrä kasvaa", tiivistää järjestön Suomen osaston ihmisoikeustyön vt. johtaja Pia Puu Oksanen.

Brasiliassa järjestettiin vuonna 2014 jalkapallon MM-kisat ja vuonna 2007 Pan-Amerikan kisat, joiden aikana ihmisoikeusloukkaukset poliisiväkivallasta sananvapauden rajoittamiseen olivat yleisiä.

Esimerkiksi vuoden 2014 MM-kisojen aikana Rion osavaltiossa poliisioperaatioissa kuolleiden määrä kasvoi 40 prosenttia, Saõ Paulossa 80 prosenttia. Vuonna 2015 Riossa kuoli ihmisiä vieläkin enemmän.

Amnesty pelkää väkivallan kasvavan myös tänä vuonna, sillä sen mukaan maa ei ole ottanut opikseen MM-kisoistakaan eikä väkivaltaisuuksia ole tutkittu. Elokuun 5. päivänä alkavia Rio de Janeiron olympialaisia turvaamaan on värvätty 65 000 poliisia ja 20 000 sotilasta, joten jälki voi olla tuhoisaa.

Tilastot ovat jo valmiiksi synkät tämän vuoden osalta. Amnestyn tietojen mukaan pelkästään huhtikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana ainakin 11 ihmistä kuoli poliisioperaatioissa Rio de Janeirossa. Nuorin heistä oli vain 5-vuotias.

Väkivaltakulttuuri syvällä

Suoria yhtäläisyysmerkkejä poliisiväkivallan ja urheilukisojen välille ei voi vetää, sillä Brasilian henkirikostilastot ovat joka tapauksessa maailman kärkeä. Vuonna 2014 maassa tapettiin 58 000 ihmistä, yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1980. Määrä on enemmän kuin monessa konfliktimaassa, Oksanen huomauttaa.

Poliisiväkivaltaa selittävät kisojen lisäksi esimerkiksi poliisien pintapuolinen koulutus, rankaisemattomuus sekä syvään juurtunut rasismi: useimmat uhrit ovat faveloiden ja muiden köyhien alueiden mustia nuoria miehiä.

Oksasen mukaan poliisin toimintatapana on ampua ensin ja kysellä sitten.

"Rikollisuus ja ihmisoikeusloukkaukset eivät synny tyhjästä. Jos institutionaaliset toimijat käyttävät kohtuutonta voimaa, se on suoraa väkivaltakulttuurin ruokkimista", hän toteaa.

Poliisin tekemiä tappoja perustellaan usein huumeiden vastaisilla sodilla ja faveloihin tehtävillä rynnäköillä, mutta poliisin tiedetään syyllistyneen myös suoriin teloituksiin. Brasiliasta vastikään kirjan julkaisseen Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan lähietäisyydeltä tapahtuvat ampumiset ovat joidenkin tutkimusten mukaan jopa yleisempiä kuin rynnäköissä tapahtuvat.

Ei kisaboikottia

Poliisiväkivalta ei ole ainoa olympiakisojen alla esiin noussut ihmisoikeusongelma. Kisojen alla Brasiliassa on säädetty myös olympialaisia koskeva yleinen laki sekä terrorismin vastainen laki, jotka ovat niin yleispäteviä, että niitä voi soveltaa vaikkapa rauhanomaisten mielenosoitusten taltuttamiseen, Oksanen kertoo.

Oma ongelmansa ovat myös urheilukisojen alla usein toistuvat ihmisten häädöt. Teivaisen mukaan jotkut arviot kertovat, että viime vuosina jopa 77 000 ihmistä on häädetty olympialaisten tieltä. Viranomaisten mukaan kyse on tosin turvallisemmille alueille sekä parempien joukkoliikennepalveluiden ja infrastruktuurin pariin siirtämisestä.

Suurten kansainvälisten urheilukisojen alla toistuu aika ajoin kysymys siitä, pitäisikö ihmisoikeuksia loukkaaville maille ylipäätään myöntää urheilukisoja. Oksasen mukaan Amnesty ei ota siihen kantaa. Järjestö toivoo, että rankaisemattomuuteen ja poliisien kouluttamattomuuteen Brasiliassa puututtaisiin mutta se ei kehota boikotoimaan kisoja.

"Ei ole maata, jonka ihmisoikeusmaine olisi puhtoinen. Aina, kun urheilujuhlia järjestetään, kiinnitämme huomiota ihmisoikeustilanteeseen. Brasiliassa isot kisat lisäävät ihmisoikeusloukkauksia, mutta ei voi sanoa, että vain kisat johtavat väkivaltaan. Nyt tietoja on mahdollista tarkentaa. Tämä on mahdollisuus nostaa esiin Brasilian ihmisoikeusongelmia", Oksanen toteaa.