Pakolaisjärjestöt toivovat faktoja turvapaikkakeskusteluun | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Pakolaisjärjestöt toivovat faktoja turvapaikkakeskusteluun

Pääministeri Jyrki Kataista kritisoineen Pakolaisavun mukaan väärinkäsityksiä käytetään helposti hyväksi turvapaikkakeskustelussa.

Suomen Pakolaisapu puolustaa paljon huomiota herättänyttä tiedotettaan, jossa kritisoitiin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) viime viikonloppuisia kommentteja turvapaikanhakijoista.

"Jos pääministerin tasoinen henkilö antaa ymmärtää tällaisen asian väärin, on meidän tehtävämme oikaista se. On tärkeää, että poliitikot ja media puhuvat oikeilla termeillä, sillä maahanmuuttovastaiset tahot tuovat julkiseen keskusteluun usein virheellistä tietoa", sanoo Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta.

Katainen kommentoi viime viikonloppuna Ylen Radio Suomessa Tukholman mellakoita sanoen, että Suomessa turvapaikanhakijoiden määrän pitää olla hallinnassa.

Pakolaisapu julkaisi haastattelun jälkeen tiedotteen, jossa muistutettiin, että turvapaikan hakeminen on jokaisen ihmisoikeus eikä hakijamääriä voi hallita.

Ruotsin hakijamäärät moninkertaiset

Kataisen kommentit ovat viime päivinä herättäneet vilkasta keskustelua, Ylen mukaan Ruotsissa asti. Myös Pakolaisapu on saanut palautetta, josta iso osa tosin on ollut Väkiparran mukaan kielteistä.

Hän on tyytyväinen keskustelun heräämiseen mutta toivoo turvapaikkakeskusteluun lisää faktoja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrästä.

Samaa mieltä on Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Elina Castrén.

"Verrattuna Ruotsiin hakijamäärä on hyvin pieni. Suurempi ongelma on, että ihmiset eivät pääse hakemaan turvapaikkaa", hän toteaa.

Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut noin 1 500:sta vajaaseen 6 000:een vuodessa. Ruotsissa on vuosittain yli 40 000 turvapaikanhakijaa.

Castrénin ja Väkiparran mukaan turvapaikanhakijoita ei ylipäätäänkään pitäisi yhdistää mellakoihin Ruotsissa. He keskustelisivat mieluummin esimerkiksi pakolaisten tai muusta syystä oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämisen vaikeudesta.

Ehtoja on viime vuosina kiristetty, ja nykyisin perheenyhdistämistä on haettava omalla kustannuksella lähimmästä Suomen lähetystöstä, joka ei välttämättä ole omassa kotimaassa. Perheet saattavat joutua matkustamaan lähetystön ja kotipaikkansa väliä useita kertoja ja hankkimaan viisumin hakumaahan.

Vuosina 2011–2012 hakijamäärä laskikin 2000:sta 600:aan, Väkiparta kertoo.

"Se kertoo siitä, että hakemusten jättäminen on usein lähes mahdotonta."

Yhä useammalle turvapaikka

Katainen on myöhemmin täsmentänyt lausuntojaan Pakolaisavulle ja STT:lle. Hänen mukaansa tarkoituksena oli sanoa, että turvapaikanhakuprosessia pitäisi nopeuttaa. Näin kenellekään ei tulisi kannustetta hakea turvapaikkaa aiheetta.

Castrén ja Väkiparta pitävät hakumenettelyn nopeuttamista kaikkien etuna.

"Hakumenettely on jo nopeutunut ja sen eteen on tehty ja tehdään Suomessa töitä", Castrén sanoo.

He myös muistuttavat, että nykyisin Maahanmuuttovirasto tekee useimpien hakijoiden kohdalla myönteisen päätöksen.

"On hyvä muistaa, etteivät ihmiset tänne huvikseen tule. Hyvin monella on perusteet saada turvapaikka tai oleskelulupa muulla perusteella", Väkiparta sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia