Puhdas vesi - harvojen ilo

Maailman kaikesta makeasta vedestä käyttökelpoista on vain vajaa prosentti. Vesihuollon puutteista johtuen ilman jokapäiväistä puhdasta vettä on 1,1 miljardia ihmistä, eli noin joka kuudes joutuu juomaan ja käyttämään peseytymiseen likaista vettä. Lisäksi 2,6 miljardia ihmistä – 42 prosenttia väestöstä – on ilman saniteettihuoltoa. Käymälöiden puuttuessa tarpeet tehdään pusikkoon, jossa ne ovat tartuttamassa muita asioitsijoita. Likainen vesi, käymälöiden ja viemäröinnin puute sekä huono hygienia aiheuttavat 80 prosenttia kehitysmaiden sairauksista.

Ripuli on yleisin likaisesta vedestä ja huonosta hygieniasta johtuva sairaus. UNICEF:in mukaan joka vuosi esiintyy neljä miljardia ripulitapausta. Ripuliin kuolevista 90 prosenttia on alle viisivuotiaita lapsia. Malariaa sairastaa 300 – 500 miljoonaa ihmistä vuosittain ja bilhartsia on arviolta 200 miljoonan ihmisen vaivana. Myös suolistomadot ovat tavallisia; 10 prosenttia kehitysmaiden asukkaista kärsii erilaisista suolistomadoista ja niiden aihuttamista taudeista.

Kehitysmaiden vesi- ja saniteettihuoltoa vuosikymmenien ajan parantaneen UNICEF:in mukaan puhdas vesi, käymälät ja parempi hygienia toisi kehitysmaihin rutkasti lisää terveyttä. Jo ripulitapauksia olisi mahdollista saada vähennettyä jopa 45 prosenttia ja bilhartsia-loisen tartuntoja 77 prosenttia. Nigeriassa UNICEF:in projektikouluissa lasten sukkulamatotauti väheni niinikään 77 prosentilla käymälöiden rakentamisen ja paremman hygienian ansiosta.

Vedenkanto kilometrien päästä on naisten ja tyttöjen tehtävä, johon kuluu jopa useita tunteja päivästä. Painavien, jopa 20 litran vesiastioiden kantaminen on raskasta ja kuluttavaa työtä. Aikaa ja voimia ei enää juuri jää muuhun tuottavaan työhön tai koulunkäyntiin. Kehitysmaiden tyttöjen yleisin koulunkäynnin este onkin jokapäiväisen veden kantaminen.

Vesihuollon parantaminen – porakaivon, vesipostin tai johtovesipisteen rakentaminen kylään – säästää suunnattomasti aikaa ja ennenkaikkea naisten ja tyttöjen aikaa. Esimerkiksi Marokossa toteutetun koulujen vesi- ja saniteettiprojektin ansiosta naisten ja tyttöjen vedenhakuun käyttämä aika väheni 50 – 90 prosenttia.

Puutteellinen saniteettihuolto hankaloittaa eniten naisten ja tyttöjen elämää. Totuttuun tapaan tarpeilla käydään pusikoissa, jonne naisväki pääsee vain pimeän aikaan. Koko päivän pidättely aiheuttaa tulehduksia ja lisäksi pimeän ajan asiointimatkoilla tytöt ja naiset ovat vaarassa joutua seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Naisväki myös korjaa ulosteet ympäristöstä ja hoitaa sairaat – molemmat töitä, jotka käymälättömässä kulttuurissa ovat jokapäiväisiä.

Saniteettihuollon kehittäminen paitsi parantaa ympäristön puhtautta myös vapauttaa naiset tarpeiden koko päivän pidättelystä ja vaarallisista pimeän ajan pusikkoreissuilta. Kouluille rakennetut tyttöjen ja poikien käymälät turvaavat tyttöjen koulunkäynnin, sillä useissa maissa vanhemmat eivät päästä tyttöjään kouluun mikäli erillisiä käymälöitä ei ole. Saniteettihuollon parantamisella on pitkälle tyttöjen tulevaisuuteen ulottuva vaikutus.

YK:n vuosituhattavoitteisiin kuuluu ilman vesi- ja saniteettihuoltoa olevien suhteellisen osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 11,3 miljardin dollarin vuosittaiset investoinnit. Investoinneista koituisi laskelmien mukaan hyötyä yhteensä 84 miljardia dollaria pienempinä sairauskuluina, parempana työkykynä, lisääntyneenä työaikana, tehokkaampina koulupäivinä ja säästyneinä elinvuosina. Puhdas vesi ja käymälät antavat mahdollisuuden köyhyyden kierteen katkaisemiseen.