"Rankaisemattomuus on Kolumbian ihmisoikeusrikosten juuressa" | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

"Rankaisemattomuus on Kolumbian ihmisoikeusrikosten juuressa"

Suomessa Lähetysseuran vieraana käyneet ihmisoikeusasiantuntijat ovat varovaisia arvioissaan maan rauhanprosessin etemisestä.

Kolumbiassa on viime vuoden aikana otettu edistysaskelia rauhanprosessissa, mutta maalla on edelleen edessään pitkä matka pysyvään rauhantilaan, arvioivat Suomessa viime viikolla vierailleet kolumbialaiset ihmisoikeusasiantuntijat.

PCDHDD-ihmisoikeusverkostossa työskentelevät Catalina Lleras Cruz ja Aura Rodriguez kertoivat näkemyksistään viime viikolla Helsingissä Suomen Lähetysseuran järjestämässä tilaisuudessa.

"Aseellinen konflikti on suurin ongelmamme. Vuoden 2012 lopussa aloitettiin rauhanneuvottelut, mutta niitä käydään vain hallituksen ja FARC-sissiryhmän välillä. Muut aseelliset ryhmittymät eivät ota niihin osaa", Rodriguez kuvasi.

Lleras Cruzin ja Rodriguezin mukaan pitkään jatkunut konflikti ruokkii osaltaan ihmisoikeusrikosten rankaisemattomuutta.

"Aseellisten ryhmittymien konflikti on levinnyt institutionalisoituneeksi humanitääriseksi kriisiksi, jossa vakavia ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu koko ajan. Meillä on neljä miljoonaa maansisäistä pakolaista, ihmisiä katoaa, lapsia värvätään asellisiin voimiin ja raiskauksia käytetään sodankäynnin välineenä", ihmisoikeustyöntekijät listasivat.

Ihmisoikeuksia sotilastuomioistuimesta?

Ihmisoikeusasiantuntijoita huolestuttavat myös mahdolliset oikeusprosessien porsaanreiät.

Esimerkkinä he mainitsivat joulukuussa 2012 Kolumbian sisäministeriön hyväksymän lakiuudistuksen, jonka myötä aseellisten ryhmien siviileille tekemät ihmisoikeusrikokset käsitellään sotilastuomioistuimessa. Lakimuutos on Cruzin ja Rodriguezin mukaan ongelma, sillä myös hallituksen sotilaat ovat syyllistyneet raiskauksiin, ihmisten katoamisiin ja siviileihin kohdistuneeseen väkivaltaan.

"Tapausten käsittelyn siirtäminen sotilasoikeuteen johtaa käytännössä siihen, että päällystö käsittelee omien sotilaiden rikokset ja oikeuskulut katetaan valtion kassasta", Rodriguez ja Lleras Cruz kertoivat.

Ulkopoliittisessa Instituutissa Latinalaisen Amerikan politiikkaa tutkivan Mikael Wigellin mukaan Kolumbian ihmisoikeustilanne on kehittynyt viime vuosina.

"Vuonna 2011 asetettu laki ryöstetyn maan palautuksista on esimerki siitä, että hallitus on alkanut kiinnittää enemmän huomiota ihmisoikeusasioihin", Wigell sanoo.

"Toisaalta ihmisoikeusrikosten siirtyminen sotilastuomioistuimen käsiteltäviksi on huolestuttavaa ja asettaa samat ihmisoikeuspyrkimykset kyseenalaisiksi.”

Cruz ja Rodriguez vierailivat Suomessa osana Euroopan-kiertuettaan, joka huipentuu tänään Genevessä, kun he luovuttavat YK:n ihmisoikeusneuvostolle kansalaisjärjestöjen varjoraportin maan ihmisoikeustilanteesta. YK:n ihmisoikeusneuvoston oma raportti Kolumbian tilanteesta julkaistaan myöhemmin tässä kuussa.

Suomi silmäilee Kolumbian luonnonvaroja

Vierailullaan Catalina Lleras Cruz ja Aura Rodriguez nostivat esiin myös huolensa Suomen ja Kolumbian tulevien liikesuhteiden merkityksestä Kolumbian ihmisoikeustilanteelle.

Tänä vuonna julkaistussa Suomen Latinalaisen Amerikan ja Karibian toimintasuunnitelmassa Kolumbialle on kaavailtu suurempaa kauppapoliittista merkitystä varsinkin kaivosteollisuuden alalla.

"Kaivostoiminnan alueet ovat enimmäkseen afrokolumbialaisten ja alkuperäiskansojen mailla ja ne ovat ihmisoikeustilanteeltaan kaikkein heikoimpia. Kyliä tyhjennetään alkuperäisväestöstään aseellisten yhteenottojen kautta ja kaivosyhtiöt joutuvat usein maksamaan toiminnastaan suojelurahaa eri aseryhmille", äskettäin Kolumbiasta palannut Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Arja Koskinen kertoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia