Rannikkokaupunkeja hoputetaan varautumaan ilmastonmuutokseen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Rannikkokaupunkeja hoputetaan varautumaan ilmastonmuutokseen

Leijonanosa ilmastonmuutoksesta johtuvien tulvien ja merennousun tuhoista on iskemässä kehitysmaihin, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta.

Ilmastonmuutoksesta johtuvien tulvien ja vedennousun kustannukset voivat nousta tulevaisuudessa jopa 750 miljardiin euroon vuodessa, ilmenee tuoreesta kansainvälistä tutkimuksesta.

Tutkijoiden mukaan kehitysmaiden ennustetaan kärsivän haitoista eniten, jonka vuoksi nyt on korkea aika ryhtyä laatimaan riskejä minimoivia pitkän tähtäimen suunnitelmia muuttuneeseen ilmastoon sopeutumiseksi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 136 maailman rannikkokaupunkia. Arvioiden mukaan suurin osa kaikkein haavoittuvimmista kaupungeista sijaitsee kehitysmaissa, joissa on usein kaikkein vähiten resursseja pitkän linjan suunnitteluun.

"Emme voi vain katsella riskien kasvua ja odottaa tuhoja, vaan meidän pitää analysoida ne tarkkaan ja vähentää niitä jo etukäteen", sanoo tutkimukseen osallistunut Stephanie Hallegatte SciDev.net-sivuston haastattelussa.

Jokaiselle kaupungille laskettiin potentiaalisten tuhojen aiheuttamat kustannukset, mutta myös hävityksen suhteelliset kustannukset huomioitiin.

"Vertasimme absoluuttisia kustannuksia kaupunkien bruttokansantuotteeseen, jotta saisimme käsityksen kaupunkien haavoittuvuudesta", Hallegatte kertoo.

"Mikään kaupunki ei ole tuhon oma, mutta suuria tuhoja on odotettavissa tulevaisuudessa. Riskimaiden tehokas kansainvälinen yhteistyö ja koordinointi on nyt ensiarvoisen tärkeä", hän jatkaa.

Tuhojen aiheuttamia menetyksiä on kuitenkin vaikea laskea täysin taloudellisin mittarein, tutkijat myöntävät. Esimerkiksi slummeissa asuvien tuottamattoman työn tekijöiden menetyksiä on mahdotonta mitata rahassa.

Tutkijat suosittelevat muun muassa varoitusjärjestelmien, vaihtoehtoisten vakuutusten sekä katastrofien jälkeisten jälleenrakennussuunnitelmien laatimista. Näiden kustannuksiksi tutkijat arvioivat noin 250 miljoonaa euroa vuodessa kaupunkia kohti.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia