Maaperän rappeutuminen maksaa menetettyinä ekosysteemipalveluina vuosittain noin 5,6–9,4 biljoonaa euroa, mikä on 10–17 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Ongelman torjuminen sen sijaan toisi voittoja, käy ilmi tuoreesta raportista.

Muun muassa YK- ja EU-elimistä koostuvan The Economics of Land Degradation Initiative (ELD) -aloitteen tekemässä raportissa lasketaan maan tuottamien ekosysteemipalveluiden, kuten ruuan, veden, ilmastovaikutusten ja ravinteiden kierron, arvo. Mikäli maan rappeutumista estettäisiin, voitaisiin vuosittain lisätä globaaleja tuloja 66,8 biljoonalla eurolla, sillä maan ja metsän käytön hallinta on kustannusvaikutuksiltaan enimmäkseen neutraalia tai positiivista, raportissa kerrotaan.

Tällä hetkellä noin 52 prosenttia maailman maatalousmaasta on kuitenkin kohtuullisesti tai vakavasti rappeutunut. Kolmannes maailmasta on haavoittuvaista maan rappeutumiselle, ja Afrikasta kolmannes uhkaa avikoitua.

Kyse ei ole vain maataloudesta: maaperä on maailman toiseksi suurin hiilinielu ja maatalous ja maankäyttömuutokset taas toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Maan pilaantumiseen puuttuminen antaisi näin kaksinkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, raportissa sanotaan.

ELD muistuttaa myös, että noin 50 miljoonan ihmisen on arvioitu joutuvan lähtemään siirtolaiseksi ympäristösyistä lähivuosina.

Esimerkiksi Syyrian pakolaisaallon on arvioitu johtuvan osittain myös ilmastonmuutoksesta, joka kiihdytti maan sisäistä konfliktia.

"Kuten puheenjohtaja Juncker sanoi puheessaan viime viikolla, ilmastopakolaisista tulee uusi haaste, ellemme toimi nopeasti. Meidän on oltava niin kunnianhimoisia kuin mahdollista Pariisin ilmastoneuvotteluissa", sanoo raporttia kommentoinut EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella.