Suomen on lopetettava asekauppa ihmisoikeuksia rikkovien ja sotaa käyvien maiden kanssa, vaativat rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea. Niiden mukaan hallituksen pitäisi harkita vientilupien myöntämistä tarkemmin sekä arvioida uudelleen jo annettuja lupia.

Järjestöt kritisoivat etenkin asekauppoja Lähi-itään, josta on eilen julkaistun ajatushautomo SaferGlobe Finlandin raportin mukaan tullut Suomen aseviennin kärkialue. Vuonna 2015 aseita vietiin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin yli 30 miljoonalla eurolla.

Saudi-Arabian johtama liittouma pommittaa jo toista vuotta sisällissodassa olevaa Jemeniä, ja se on tehnyt jatkuvasti iskuja myös siviilejä vastaan. Järjestöt pitävät asekauppoja Lähi-itään kyseenalaisia myös siitä syystä, että alue on muutenkin konfliktiherkkää ja monet sen maat polkevat ihmisoikeuksia. Siitä, kenelle aseet päätyvät, ei ole varmuutta.

Ruotsi ja Saksa ovat keskeyttäneet oman asevientinsä Saudi-Arabiaan, ja myös Euroopan parlamentti asettui alkuvuodesta tukemaan asevientikieltoa maahan. Rauhanjärjestöjen mukaan parlamentin linjaus asettaakin Suomen aseviennin outoon valoon.

"Vaikka parlamentin päätös ei ole jäsenmaita sitova, se kuvaa EU:n yleislinjaa, jota Suomi sanoo noudattavansa. Olisi hyvä nähdä tämän toteutuvan", Rauhaliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius huomauttaa.

Järjestöt myös muistuttavat, että ulkoministeriö kertoi vuonna 2014 tiukentaneensa asevientiä Lähi-itään. Tänä vuonna Suomi ja Saudi-Arabia ovat kuitenkin allekirjoittaneet yhteysymmärryspöytäkirjan puolustusmateriaalialan yhteistyöstä. Myös Helsingin Sanomien eilen julkaiseman artikkelin mukaan Suomen linja asekaupassa on muuttunut.

Maailman asekauppaa säädellään yksittäisten maiden ja esimerkiksi EU:n linjausten lisäksi kansainvälisellä asekauppasopimuksella, joka kieltää aseviennin muun muassa tapauksissa, joissa sen pelätään vaarantavan ihmisoikeudet. Suomi valittiin elokuussa sopimuksen puheenjohtajamaaksi.

"Suomen tulisi toimia omassa asevalvonnassaan esimerkillisesti ja näyttää muille maille mallia eikä mennä siitä mistä rima on matalin. Suomella on nyt mahdollisuus muuttaa EU:n yleislinjaa yhteisesti sovitun mukaiseksi", Lodenius sanoo.