Suomalaisille kehitysyhteistyöjärjestöille jaellaan runsain määrin kiitoksia eilen ilmestyneessä riippumattomassa arviossa. Arvion mukaan järjestöjen työ on tehokasta ja se on tuottanut kehitysmaissa laajasti positiivisia tuloksia.

Ulkoministeriön teettämä arvio on mannaa järjestöille, joista monet ovat tänä ja viime vuonna joutuneet lopettamaan ja supistamaan hankkeitaan ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksen vähennettyä budjettileikkausten seurauksena.

"Leikkauksia on osittain perusteltu sillä, että järjestöjen kehitysyhteistyöstä ei ole ollut esittää tuloksia. Tämän evaluaation mukaan niiltä perusteluilta on mennyt pohja pois. On aika myöntää, että leikkaukset olivat poliittinen päätös", toteaa Taksvärkki ry:n toiminnanjohtaja Lauri Peltonen.

Kehitysmaissa lasten ja nuorten parissa työtä tekevä ja Suomessa globaalikasvatusta antava Taksvärkki on yksi arviossa tutkituista kuudesta suomalaisjärjestöstä. Ne saavat ulkoministeriön monivuotista ohjelmatukea, jonka osuus kaikesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta on noin 70 prosenttia.

Muut tutkitut järjestöt olivat Crisis Management Initiative, Reilu kauppa ry, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu ja WWF. Ohjelmatukea saa myös 14 muuta järjestöä, joiden työ arvioidaan lähiaikoina kahdessa muussa raportissa.

Harvinainen suositus

Arvion tehnyt konsulttiyhtiö Niras teki muun muassa kenttätutkimuksen 12:ssa järjestöjen kohdemaassa. Sen mukaan järjestöt ovat tehneet sitä, mitä ne ovat linjauksissaan luvanneet ja rahaa on käytetty kustannustehokkaasti. Tulokset ovat olleet myönteisiä. Työssä on muun muassa autettu kehitysmaiden syrjäytyneimpiä vaatimaan omia oikeuksiaan. Taksvärkin kohdalla mainitaan esimerkiksi lasten ja nuorten koulutuksen ja samalla itsetunnon vahvistaminen, Lähetysseura taas saa kiitosta muun muassa naisten aseman parantamisesta.

Kritiikkiä taas annetaan esimerkiksi siitä, etteivät järjestöt ole usein pystyneet vaikuttamaan kohdemaissa siihen, että paikallisten järjestöjen toimintaedellytykset paranisivat. Syynä on toisaalta suomalaisjärjestöjen pieni koko ja toisaalta ulkoministeriön epäselvä ohjeistus. Raportin mukaan myös järjestöjen työstään teettämien omien arvioiden laatu on ollut epätasainen, joskin kaikki ovat viime aikoina parantaneet tuloksellisuuden seurantaa.

Raportissa otetaan kantaa myös tänä vuonna toteutettuihin kehitysyhteistyön budjettileikkauksiin. Ne ovat pakottaneet järjestöt leikkaamaan ja lopettamaan hankkeitaan, mikä on myös vähentänyt työn tuloksellisuutta, raportti toteaa. Ensimmäinen suositus onkin, että ohjelmatukea saavien järjestöjen rahoitusta pitäisi lisätä.

"Evaluoijana en ole tottunut tekemään tällaisia suosituksia hallitukselle ja ulkoministeriölle, mutta suositus perustuu siihen, että olemme havainneet johdonmukaisesti erittäin hyviä tuloksia", sanoi evaluaatiotiimiä johtanut konsulttiyhtiö Nirasin edustaja Ole Stage raportin julkistustilaisuudessa eilen.

Ulkoministeriö toppuuttelee

Evaluaatio on osittain vastaus ulkoministeriön viime vuonna teettämään arvioon Suomen kehitysyhteistyön yleisestä tuloksellisuudesta. Niin sanotun Reinikan raportin mukaan järjestöjen työ on pirstaleista, koska se levittäytyy niin moneen maahan, sitä ei arvioida tarpeeksi eikä siitä näin ollen ole esittää tuloksiakaan.

"Suomessa on julkaistu raportteja siitä, että järjestöjen työn vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Nyt näyttöä on, ja se pitäisi myös hyväksyä. Järjestöt ottavat mielellään kehittämisideoita vastaan, mutta toivomme, että ne otetaan yhteiskunnassa vastaan myös laajemmin", Peltonen toteaa.

Myös ulkoministeriö on tyytyväinen raportin tuloksiin. Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä kuitenkin muistutti sen julkistustilaisuudessa, että lopullisia johtopäätöksiä voidaan tehdä vasta sitten, kun kaksi muutakin evaluaatiota on ilmestynyt.

"Vielä ei voida puhua harppauksista vaan vasta askeleista eteenpäin", hän sanoi raportin julkistustilaisuudessa.