Romanian työteliäät gaborit ovat hyvin pärjääviä romaneja | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Romanian työteliäät gaborit ovat hyvin pärjääviä romaneja

Brasovin "mustalaismarkkinoilla" käy kuhina lauantaiaamuisin. Vähävaraiset romanialaiset tekevät halpoja löytöjä, mikä pitää käytettyjä vaatteita kauppaavat romanit leivässä.

Brasovin "mustalaismarkkinoilla" käy kuhina lauantaiaamuisin. Vähävaraiset romanialaiset tekevät halpoja löytöjä, mikä pitää käytettyjä vaatteita kauppaavat romanit leivässä.

Romanian 22-miljoonaisesta väestöstä on eri arvioiden mukaan romaneja 0,5-2 miljoonaa.

Sähäkät torikauppiaat kuuluvat pääosin Unkarin mustalaisten vanhojen käsityöläissukujen jälkeläisiin, joita kutsutaan gaboreiksi.

Miehillä on leveälieriset hatut, tummat vaatteet sekä viikset ja parta. Naiset käyttävät värikkäitä pitkiä hameita ja suuria korvarenkaita. Avioiduttuaan he peittävät hiuksensa huivilla.

Rehellisyys palkitsee

"Olen ollut alalla 20 vuotta", sanoo nahkatakkeja kaupitteleva Matei Gabor.

"Meillä on ollut aina hyvät välit romanialaisiin, koska olemme rehellisiä ja kovia tekemään työtä", Gabor jatkaa.

Hän on nimensä mukaisesti gabor, jonka isä toimi kattilanpaikkaajana. Gabor-perheet pitävät kiinni romanien säännöistä ja perinteistä. Uskonnoltaan he ovat yleensä adventisteja.

Gaborit ovat vauraampia kuin romanit keskimäärin ja haluavat erottua esimerkiksi Ranskan hiljan karkottamasta joukosta.

"Me gaborit olemme erilaisia. Emme ikinä varasta. Joskus kävimme mustan pörssin kauppaa, siinä kaikki", Matei Gabor selittää.

Pimeää kauppaa on alettu pitää Romaniassa rikollisena vasta viime aikoina. Sosialismin tavarapulan aikaan siihen turvautuivat kaikki.

Köyhien pelastus

Brasovissa Traiankadun markkinoilla noudatetaan nyt lakia ja myyjät maksavat kiltisti veronsa. Koska kauppa käy hyvin, hinnat pystytään silti pitämään alempina kuin romanialaisissa käytetyn tavaran liikkeissä.

"Ilman romaneja en pystyisi ostamaan lainkaan vaatteita", sanoo sosiaalityöntekijä Emilia Ciolan, joka etsii talvitakkia tyttärelleen.

Ciolan ansaitsee 200 euroa kuussa ja jakaa kolmen huoneen asunnon miehensä, äitinsä ja kahden jo aikuisen lapsensa kanssa.

Gabor taas asuu komeassa kaksikerroksisessa talossa alueella, jolla valkolaiset ja romanit viihtyvät poikkeuksellisesti rinnakkain.

Työnteko kannattaa

Käytettyjä kenkiä myyvällä Gabriel-nimisen miehen huvila on vielä hulppeampi. Hän kertoo pystyneensä kouluttamaan kaikki kolme lastaan.

"Sen eteen on kannattanut hikoilla torilla aamusta iltaan", Gabriel tuumaa. Talouskriisi on entisestään vauhdittanut käytetyn tavaran kauppaa.

Menestyneimmät kauppiaat hoitavat itse maahantuonnin ja pestaavat huono-osaisempia romaneja myyjiksi.

Evaksi esittäytyvä 30-vuotias nainen on tiskin takana pieni lapsi jaloissaan.

"Löysin vuokra-asunnon torin läheltä ja toivon, että saan tyttäreni tarhaan", hiljattain työt aloittanut Eva kertoo.

Hänen työnantajansa Adrian Dumitru vakuuttaa, ettei romanien asema kohene ulkopuolisella avulla, vaan ankaralla työllä.

Ryysyillä rikkauksia


Käytettyjen vaatteiden kaupan arvo maailmassa ylittää reilusti miljardi euroa. Vauraiden maiden kuluttajien tai vähittäiskauppojen hylkäämät vaatteet päätyvät erikoistuneiden yritysten kautta köyhien maiden markkinoille.

Romaniassa kauppa alkoi 1989 oman vaateteollisuuden romahdettua sosialismin myötä. Romanit ryhtyivät ensimmäisten joukossa myymään vaateita, joita jotkut länsimaiset hyväntekeväisyysjärjestöt toimittivat suoraan heille.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia