Selvitys: Suomesta päätyy e-jätettä kehitysmaihin laittomasti

Elektroniikkajätteen valvontaa pitäisi tehostaa, sillä tällä hetkellä on lähes mahdotonta tietää, kuinka paljon Suomesta lähtee laitonta jätettä kehitysmaihin, sanoo aihetta tutkinut Anna Härri.

"Suomessa e-jätteestä katoaa jonnekin lähes puolet. Saattaa olla, että osa jää kuluttajien pöytälaatikoihin ja osa päätyy kaatopaikalle. Osa menee kuitenkin kehitysmaihin kierrätettäväksi. Varovainen arvio on noin viisi prosenttia", hän sanoo.

Elektroniikkajätteen, kuten rikkinäisten kännyköiden ja tietokoneiden, vienti kehitysmaihin on laitonta, mutta toimivaa, käytettyä elektroniikkaa saa viedä.

Härrin Eettisen kaupan puolesta ry:lle tekemän selvityksen mukaan Suomesta saatetaankin viedä e-jätettä kehitysmaihin siten, että sen väitetään olevan käytettyä.

Todellisuudessa kyseessä on usein käyttökelvoton romu, joka saatetaan käsitellä usein Ghanan ja Nigerian kaltaisissa maissa epämääräisissä olosuhteissa.

Jääkaappeja Ghanaan

Suomen Tullin talousrikostutkintayksikkö kertoi tiistaina epäilevänsä kahta vantaalaista yksityishenkilöä elektroniikkaromun ja vaarallisten aineiden luvattomasta viennistä Afrikkaan. Kyseessä on ollut erilaisten huonokuntoisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vienti. Laitteita on viety noin 2 000 tonnia.

Kyseessä ei ole yksittäistapaus, selviää Härrin tekemästä tänään julkaistusta selvityksestä. Tullissa on jo aiemmin havaittu tapauksia, jossa Afrikkaan oli yritetty viedä pääasiassa käytettyä elektroniikkajätettä sekä kylmälaitteita. Vuonna 2012 jäi kiinni kolme tapausta e-jätteen luvattomasta viennistä.

Yhdessä tapauksessa kaksi Ghanaan matkalla ollutta konttia oli lastattu täyteen televisioita, jääkaappeja ja muita sähkölaitteita ilman suojaavia pakkauksia tai todisteita laitteiden toimivuudesta.

Lisäksi on olemassa tapauksia, joissa kehitysmaihin on viety kuvaputkitelevisioita ja tietokoneita ikään kuin käytettyinä, mutta on syytä epäillä, että kyseessä on jätteen vienti.

Toistaiseksi e-jätteen viennistä on annettu vasta yksi tuomio, kertoo ylitarkastaja Hannele Nikander Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Tapaus sattui vuonna 2010, ja tuomio oli 80 päiväsakkoa.

Nikanderin mukaan Tulli ja SYKE ovat tehostamassa e-jäteviennin valvontaa. Jatkossa maasta vietävä käytetty elektroniikka on merkittävä erillisellä koodilla käytetyksi. Näin mahdolliseen elektroniikkaromun vientiin pystytään paremmin puuttumaan.

Kuluttaja: älä hamstraa

E-jäte on maailmanlaajuinen ongelma. Härrin mukaan on arvioitu, että vain 10 prosenttia elektroniikkajätteestä kierrätetään asianmukaisesti.

Teollisuusmaille jätteen dumppaus on halvempaa kuin käsittely kotimaassa, kehitysmaat taas haalivat laitteista arvokkaita metalleja. Muut osat käsitellään miten sattuu, usein ympäristön ja työntekijän terveyden kustannuksella. Esimerkiksi kuvaputkitelevisioista löytyy lyijyä, jonka tiedetään vaikuttavan haitallisesti keskushermostoon.

Vaikka päävastuu e-jätteen valvonnasta on viranomaisilla, myös kuluttajilla on Härrin mukaan parantamisen varaa siinä, miten paljon e-jätettä tuotetaan ja kierrätetään.

Monet hamstraavat kännyköitä ja muuta pienelektroniikkaa kotiinsa, vaikka eivät enää käytä sitä.

"Joidenkin laskelmien mukaan jos kaikki kännykänomistajat veisivät edes yhden kännykän kierrätykseen, säästettäisiin neljän miljoonan auton verran kasvihuonekaasupäästöjä", hän toteaa.

Härri suosittelee, että kuluttajat veisivät käyttökelvottomat laitteet virallisille kierrätysasemille. Suomessa toimii myös erilaisia epävirallisia kierrättäjiä, jotka jopa maksavat e-jätteestä kuluttajille, mutta niiden toimintaa ei valvota yhtä tarkasti. Monien toiminta on kuitenkin sinänsä laillista.