Suomi vei sotatuotteita viime vuonna yhteensä 224 miljoonalla eurolla, lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna ja eniten 15 vuoden aikana, käy ilmi SaferGlobe-tutkimusverkoston tuoreesta asevalvontaraportista.

Nousu johtuu pääosin Patria Oyj:n Ruotsin kanssa tekemästä panssariajoneuvokaupasta. Suomi vei Ruotsiin viime vuonna sotatuotteita 145,2 miljoonalla eurolla, josta lähes kaikki oli nimenomaan panssariajoneuvoja. Toiseksi tärkein asevientimaa oli Puola, jonne Suomi vei niinikään panssariajoneuvoja.

Ruotsin ja Puolan jälkeen eniten aseita myytiin Kanadaan, Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Bruneihin, Ranskaan, Saksaan, Malesiaan ja Chileen. Raportin mukaan ilman Ruotsin kauppaa EU-maiden osuus Suomen aseviennistä olisi laskenut historiallisen alas, noin 20 prosenttiin.

Suomi vie myös niin sanottuja kaksikäyttötuotteita, joita voidaan käyttää joukkotuhoaseen valmistamiseen tai edistää sotilaallista toimintakykyä ja infrastruktuuria. Kaksikäyttötuotteita vietiin eniten Aasiaan, etenkin Iraniin ja Kiinaan.

Sotatuotteille jätettiin raportin mukaan viime vuonna myöntämättä yksi vientilupa, joka koski tarkka-ampujien kiväärien vientiä Egyptiin. Hakijat vetivät kesken lupaprosessin pois 12 hakemusta. Kaksikäyttötuotteille jätettiin myöntämättä vientilupia Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan.

Vaikka Suomi on ollut aktiivisesti ajamassa YK:n asekauppasopimusta, maan aseviennin läpinäkyvyys on heikentynyt, verkosto sanoo. Poliisihallitus ei resurssipulaan vedoten ollut toimittanut tilastoja myönnetyistä siviiliaseiden asevientiluvista syyskuun loppuun mennessä, eikä puolustusministeriö edelleenkään raportoinut suomalaisten aseiden jälleenviennistä. EU kielsi useiden kuolemanrangaistukseen ja kiduttamiseen käytettyjen tuotteiden tuonnin ja viennin kesällä 2014, mutta sisäministeriö ei edes tiedottanut tästä, vaikka kyseisillä tuotteilla käydään kauppaa Suomessa, verkosto kritisoi.