Suomi pyrkii keskittämään monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahansa jatkossa etenkin naisten asemaa parantaville YK-järjestöille ensi vuonna iskevistä leikkauksista huolimatta. Tarkemmat summat selviävät kuitenkin vasta, kun keskustelut yhteistyöjärjestöjen kanssa on käyty ja valiokuntakäsittelyt eduskunnassa ovat edenneet, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen.

Hallituksen lopullinen, ensi vuotta koskeva budjettiesitys julkistettiin eilen. Siinä ehdotetaan kehitysyhteistyöhön suunnilleen samansuuruisia leikkauksia kuin valtiovarainministeriön ehdotuksessa elokuussa. Kehitysyhteistyöstä leikataan noin 300 miljoonaa euroa eikä päästöhuutokauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön.

Eniten sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti leikataan monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, josta tuetaan muun muassa kehitysrahoituslaitoksia ja YK-järjestöjä. Ensi vuoden budjettiin on varattu rahaa vajaat 120 miljoonaa euroa, lähes 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Raju leikkaus on herättänyt huolta, sillä Suomi kuuluu useiden YK-järjestöjen suurimpiin rahoittajiin. Puustisen mukaan jäljelle jäävät rahat pyritään kuitenkin suuntaamaan juuri tärkeimmille YK-järjestöille.

"Rahoitus yritetään kohdistaa pariin kolmeen kärkiasiaan, lähinnä YK-järjestöille, joissa naisten ja tyttöjen asema on fokuksessa, eli UN Womenille, Unfpalle ja Unicefille. Rahoitus on varmaan väkisinkin alempi kuin aiemmin, mutta jatkossakin yritämme rahoittaa niitä niin, että säilyttäisimme vaikutusvaltamme näissä järjestöissä."

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että YK:n ympäristörahasto Unepille Suomen rahoitusta ei ensi vuonna enää riitä. Puustisen mukaan sama koskee myös useita muita YK-erityisjärjestöjä. Tarkempia tietoja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla.

Suomen YK-liitto kritisoi ulkoministeriön niukkaa tiedotuslinjaa YK-järjestöjen tuesta eilen lähettämässään tiedotteessa. Järjestön toiminnanjohtaja Helena Laukko muistuttaa viime viikonloppuna hyväksytyistä uusista kestävän kehityksen tavoitteista, joihin myös Suomi on sitoutunut.

"On nurinkurista että hallitus sitoutuu vallankumouksellisiin tavoitteisiin, mutta leikkaa samaan aikaan tukea tahoilta, jotka niitä toteuttavat", hän toteaa.

Yleinen budjettituki loppuu

Isoja leikkauksia on tiedossa myös maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön, josta leikataan ensi vuonna noin 37 prosenttia, 86 miljoonaa euroa. Määrärahoista tuetaan muun muassa Suomen pitkäaikaisia kehitysyhteistyön kumppanimaita, jotka tällä hetkellä ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal ja Vietnam.

Puustisen mukaan säästöjä joudutaan etsimään lähes kaikesta maakohtaisesta yhteistyöstä. Leikkaukset kohdennetaan yksittäisiin hankkeisiin, jotka eivät ole osa suurempaa kokonaisuutta.

"Samalla on otettu huomioon, miten tuloksellista toiminta jollakin alueella tai hankkeessa on ollut", Puustinen kertoo.

Myös alueellista yhteistyötä joudutaan karsimaan, mutta rahoituksen fokus yritetään Puustisen mukaan edelleen pitää vähiten kehittyneissä maissa.

Yleinen budjettituki, eli suoraan kumppanimaiden budjettiin kohdistettava tuki, lopetetaan kokonaan. Tälläkin hetkellä sitä maksetaan enää Mosambikille ja Tansanialle. Tansanian budjettitukea on jouduttu viime vuosina osittain jäädyttämään maan massiivisen korruptioskandaalin takia.

Suoraa budjettitukea on aika ajoin kritisoitu, koska se on korvamerkitsemätöntä rahaa suoraan kehitysmaiden budjettiin, mutta Puustisen mukaan sen lopettamisen taustalla ovat enemmänkin leikkauspaineet, ei toimimattomuus. Lisäksi budjettituesta on suhteellisen helppo leikata, koska Suomen osuus maiden kokonaisbudjetista on suhteellisen pieni.

Lopullisesti ensi vuoden budjetti ja kehitysyhteistyöhön tehtävät leikkaukset varmistuvat joulukuussa, jolloin eduskunnan on määrä äänestää asiasta.