Artikkeli on julkaistu alun perin Pakolainen-lehden numerossa 3/2014. Tilaa lehti täältä.

Tätä kirjoitettaessa ministerit istuvat Säätytalolla neuvottelemassa budjettiriihestä. Asialistalla on lapsiperheiden verovähennystä, kuntatalouden tasapainottamista ja sote-uudistusta, joiden alle kansainväliset velvoitteet ja humanitaarisuus tuntuvat unohtuvan.

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa pakolaiskiintiötä esitetään laskettavaksi takaisin 750 henkilöön. Viime vuonna iloitsimme hallituksen historiallisesta päätöksestä korottaa kiintiötä kolmellasadalla henkilöllä, mutta ilo näyttää jäävän lyhytaikaiseksi.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan pakolaisten uudelleensijoituksen tarve on noussut vuodessa 39 prosenttia. Uutta kotimaata tarvitsee ensi vuonna lähes miljoona pakolaista. Syyrialaispakolaistenkin toivo nopeasta kotiinpaluusta alkaa hälvetä.

Suomessa pakolaiskiintiön korotusta perusteltiin viime syksynä Syyrian sisällissodan synnyttämällä pakolaiskriisillä. Nyt Syyriassa ja pakolaisia vastaanottavissa naapurimaissa hätä on suurempi, mutta Suomi sulkee ovensa, perusteluitta. Hätä kasvaa myös unohdetuissa konflikteissa, kuten Keski-Afrikassa, Kongossa ja Eritreassa.

Uudelleensijoitusta tarvitaan silloin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Kiintiöjärjestelmä on luotu pitkittyneistä konflikteista kärsivien pakolaisten auttamiseksi. Kongolaiset, afganistanilaiset ja sudanilaiset joutuivat jo tämän vuoden kiintiössä tekemään tilaa syyrialaisille kiintiön korotuksesta huolimatta. Suomalaisvirkamiesten valintamatkat ovat alkuvuonna suuntautuneet vain Jordaniaan ja Libanoniin. Myös kuntapaikkajonoissa syyrialaispakolaiset ovat kiilanneet ohi, kun mediassa paljon esillä ollut kriisi on saanut kunnat avaamaan ovensa nimenomaan heille. Moni kongolainen odottaa kuntapaikkaa edelleen.

"Uudelleensijoitusta tarvitaan silloin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Kiintiöjärjestelmä on luotu pitkittyneistä konflikteista kärsivien pakolaisten auttamiseksi. "

Muutamasta sadasta pakolaisesta vääntäminen tuntuu suhteettomalta nykyisessä pakolaistilanteessa. Maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin 70 vuoteen, yli 51 miljoonaa. Heistä 86 prosenttia elää kehitysmaissa.

UNHCR:n arvion mukaan pakolaisuus lisääntyy ja pitkittyy tulevina vuosina entisestään. Jo kolme neljästä pakolaisesta on elänyt pakolaisuudessa yli viisi vuotta. Syyrian kriisin pitkittyessä länsimaiden olisi syytä kasvattaa vastuutaan. Suomeen on odotettu vuosikausia "turvapaikanhakijoiden tulvaa", mutta sitä ei ole syntynyt. Koko 2010-luvun turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt vakaasti kolmentuhannen kieppeillä. Ruotsiin meni viime vuonna seitsemäntoistakertainen määrä – länsinaapuri vastaanotti 54 000 turvapaikkahakemusta. Ruotsi ottaa kiintiössä tuplasti enemmän pakolaisia kuin Suomi.

Kiintiön korottaminen olisi Suomelle helppo keino osoittaa kansainvälistä solidaarisuutta. Jos se ei riitä näinä kovina aikoina syyksi, ajattelisimme edes omaa napaamme. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt uskoo Ruotsilla menevän taloudellisesti Suomea paremmin siksi, että heillä on avoimempi maahanmuuttopolitiikka. Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttavat ovat niitä kaivattuja tulevaisuuden veronmaksajia.