Suomi tyttöjen silpomisen kimppuun

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut toimintaohjelman, jolla pyritään estämään tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisleikkauksia.

Vaikka silvottujen tyttöjen määrä on Suomessa melko pieni, Ihmisoikeusliiton KokoNainen-hankkeen asiantuntijan Janneke Johanssonin mukaan toimintaohjelmalle on suuri tarve.

"Suomeen tulee maahanmuuttajia maista, joissa perinnettä pidetään yllä. Kun toimenpide on niin vakava kuin se on, myös Suomella on velvollisuus toimia. Suomi on myös sidottu YK:n ja EU:n ihmisoikeussopimuksiin", hän muistuttaa.

Vaikka Suomessa ei ole käyty yhtään oikeudenkäyntiä tyttöjen ympärileikkauksista, Johanssonin mukaan olisi sinisilmäistä uskoa, etteikö Suomestakin olisi lähetetty tyttöjä silvottavaksi muualle.

Uuden toimintaohjelman tavoitteena on luoda Suomeen kattava järjestelmä tyttöjen ympärileikkausten ehkäisemiseksi, uhkatilanteisiin puuttumiseksi sekä tekijöiden vastuuseen saattamiseksi.

Tarkoituksena on muun muassa lisätä koulutusta ja tutkimusta, vaikuttaa asenteisiin sekä parantaa viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Ohjelman muotoiluun ovat osallistuneet myös järjestöt, kuten Ihmisoikeusliitto.

Asenteet muuttuvat

Maailmassa on maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 140 miljoonaa ympärileikattua naista ja tyttöä. Toimenpide on yleisin Afrikassa.

Suomessa elävien ympärileikattujen naisten ja tyttöjen lukumäärää ei tiedetä. Johanssonin mukaan suurimmassa vaarassa ovat somalialaiset. Lisäksi Suomessa elää myös etiopialaisia, eritrealaisia sekä sudanilaisia, jotka ovat riskiryhmää.

Viime vuosina asenteet ovat hänen mukaansa muuttuneet kuitenkin niin Suomessa kuin muuallakin. Se on havaittu myös Ihmisoikeusliiton KokoNainen-hankkeessa, joka pyrkii tyttöjen ympärileikkauksen lopettamiseen. Johanssonin mukaan tärkein keino ennaltaehkäistä toimenpidettä on aiheesta kertominen ihmistä kunnioittaen.

"Informaation ja avoimen vuoropuhelun ylläpitäminen ovat a ja o. Siten päästään pikku hiljaa siihen, että asenteet muuttuvat. Alkuvaiheessa perinteen piiriin kuuluvat ryhmät eivät halunneet puhua asiasta. Tänä päivänä he puhuvat reippaasti siitä syystä, että heitä ei tuomita."