Suomen ulkoministeriö varoittaa suomalaisia Israelin laittomissa siirtokunnissa toimimisen riskeistä. Kansalaisille ja yrityksille suunnatun tiedonannon mukaan taloudellinen toiminta siirtokunnissa tai niiden hyödyksi sisältää juridisia ja taloudellisia riskejä sekä maineriskejä.

"Mahdolliset kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sekä ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden loukkaukset tulee myös pitää mielessä", tiedonannossa muistutetaan.

Samantyyppisen lausunnon on antanut pääosin kesä- ja heinäkuussa myös 16 muuta EU-maata, mukana esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska ja Espanja. Suomi julkisti tiedonannon viime viikolla yhdessä usean  muun EU-maan kanssa.

Israelilaislehti Haaretzin mukaan osa EU-maista, muun muassa Viro ja Unkari, eivät aio julkaista vastaavaa tiedonantoa.

Tilanne kärjistyy

EU:n Israelin suurlähettiläs Lars Faaborg-Andersen on kommentoinut tiedonantoa sanomalla, että unioni on menettämässä kärsivällisyytensä, koska Israel ei puutu sen huolenaiheisiin. Siksi unioni toteuttaa politiikkaansa nyt aiempaa johdonmukaisemmin, hän sanoi Haaretzin mukaan.

Ulkoministeriön Lähi-idän rauhanneuvotteluprosessin tiiminvetäjän, lähetystöneuvos Marja Rosvallin mukaan tiedonanto julkaistiin juuri nyt myös siksi, ettei kesken olleita rauhanneuvotteluita haluttu häiritä. Israelin ja palestiinalaisten väliset rauhanneuvottelut päättyivät tuloksetta huhtikuussa.

"Tässä toimeenpannaan EU:ssa aiemmin tehtyjä Lähi-idän rauhanprosessia koskevia päätöksiä, joilla pyritään tukemaan osapuolia löytämään neuvotteluratkaisu. Siirtokunnat ovat kansainvälisen lain vastaisia, joten on aiheellista tiedottaa kansalaisille ja liike-elämälle, että kaikenlainen toiminta siirtokunnissa on epävakaalla pohjalla", Rosvall sanoo.

Israelin ja palestiinalaisten välit alkoivat kiristyä jälleen kesäkuussa kolmen israelilaisnuoren ja yhden palestiinalaisnuoren murhien vuoksi. Myös iskut Israelin ja Gazan välillä ovat tihentyneet lähelle avointa sotaa. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ilmaisi eilen huolensa tilanteen kärjistymisestä.

Ei boikottikehotus

Rosvall korostaa, ettei tiedonannossa ole kyse boikottikehotuksesta, vaan nimenomaan tiedottamisesta yrityksille.

"Jos sinne halutaan lähteä, pitää tuntea riskit. Esimerkiksi omistussuhteet voivat muuttua riippuen siitä, millainen jonain päivänä neuvoteltava rauhansopimus on", hän muistuttaa.

Rosvallin mukaan Suomi ei aio aktiivisesti viedä ohjetta eteenpäin. Mikäli tietoon tulee suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat siirtokunnissa, niitä informoidaan asianmukaisesti.

Finnwatch-järjestön vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan esimerkiksi suomalaiset eläkeyhtiöt ovat investoineet siirtokunnissa toimiviin firmoihin. Suomessa myös myydään siirtokunnista tulevia tuotteita.

Viime vuosina osa EU-maista on ryhtynyt omiin toimiin siirtokuntapolitiikan suitsimiseksi ja rauhanneuvottelujen edistämiseksi.  Myös EU-tasolla on lupailtu ohjetta esimerkiksi siirtokunnista EU-markkinoille tulevien tuotteiden merkitsemisestä.

Rosvallin mukaan merkintäohjeessa ei ole EU-tasolla viime aikoina kuitenkaan edistytty muun muassa rauhanneuvotteluiden takia. Suomessa asiasta on lähinnä keskusteltu, mutta Suomi katsoo muiden EU-maiden tavoin, että asiassa on edettävä EU-vetoisesti, hän arvioi.

Rosvallin kommentteja poistettu ja täsmennetty 10.7.