Aktivistien ahdistelu kiihtyy Azerbaidžanissa urheilun suurtapahtuman alla
Länsimaisesta imagostaan tarkan maan johto haluaa, että ensimmäiset yleiseurooppalaiset urheilukisat sujuvat häiriöttä, arvioi Amnestyn asiantuntija.
Azerbaidžanin ihmisoikeustilanne näyttää heikkenevän sitä mukaa kun kesäkuussa maan pääkaupungissa Bakussa järjestettävät historian ensimmäiset yleiseurooppalaiset urheilukisat lähenevät.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan viimeisen vuoden aikana maan hallituksen kriitikkoja on pidätetty, pahoinpidelty ja uhkailtu ja heitä vastaan on nostettu tekaistuja syytteitä kiihtyvällä tahdilla. Amnestyn Internationalin mukaan tilanne on pahin sitten maan itsenäistymisen vuonna 1991.
Järjestön Etelä-Kaukasian ja Ukrainan asiantuntijan Levan Asatianin mukaan kiihtyvää sortoa saattaa osittain selittää Ukrainan kriisi, osittain European Games -kisat, jotka on määrä pitää Azerbaidzanissa 12.–28. kesäkuuta. Euroopan olympiakomitean hallinnoimiin kisoihin odotetaan yli 6 000:ta urheilijaa.
"Koko lännen huomio on kiinnittynyt Ukrainaan, joten joidenkin asiantuntijoiden mukaan hallinto yrittää käyttää tämän ajan hyväkseen ja hoidella maan pitkäaikaiset kriitikot lopullisesti. Toinen selitys on, että hallitus yrittää luoda kisojen alla kritiikistä vapaan vyöhykkeen", hän sanoo.
Tilanne on samantyyppinen kuin vuonna 2012, jolloin maa sai järjestettäväkseen Euroviisut. Tuolloin kansalaisyhteiskunta onnistui järjestämään melko menestyksekkään kampanjan, joten tällä kertaa kansainvälisen tapahtuman halutaan sujuvan häiriöttä, Asatiani arvioi.
Azerbaidžanissa on arvioitu olevan noin sata mielipidevankia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan viimeisen vuoden aikana maan viranomaiset ovat käyttäneet ainakin 35 aktivistin ja toimittajan pidättämisen tekosyynä muun muassa huumeita, aseiden hallussapitoa, veronkiertoa, huliganismia ja maanpetosta. Viime kuukausina myös järjestöjen pankkitilejä on jäädytetty.
Amnestyn maaliskuun alussa ilmestyneen raportin mukaan monet aktivistit on pidätetty sen jälkeen, kun he raportoivat viime kesäkuussa Euroopan neuvostolle yhteensä yli 90 häirintä-, pidätys- ja syytetapauksesta.
Imagotahra
Bakun kisat ovat maansa olympiakomiteaa johtavan Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin lempilapsi. Kisajärjestelyjen johdossa ovat Alijevin vaimo Mehriban Alijev sekä maan urheiluministeri Azad Rahimov. Presidenttiä onkin kritisoitu siitä, että tämä käyttää kisoja hyväkseen maansa mainetta parantaakseen.
Muun muassa Human Rights Watch on vaatinut, että Euroopan johtajat eivät lähettäisi European Gamesien avajaisseremoniaan korkean tason delegaatioita, ellei maan mielipidevankeja ensin vapauteta.
Amnesty ei boikotteja kannata. Levan Asatianin mukaan kisoja pitäisi paremminkin hyödyntää maan ihmisoikeustilanteen esille nostamisessa. Länsimaiden pitäisi pitää asia esillä keskusteluissa maan hallituksen kanssa, sillä Azerbaidžan on herkkä imagostaan länsimaissa, hän muistuttaa.
"Kisat ovat hyvä tilaisuus lisätä kiinnostusta Azerbaidžanin ihmisoikeustilanteeseen. Jos maan maine säilyy näin huonona, se vaikuttaa myös kisojen jättämään perintöön", hän huomauttaa.
Suomalaisurheilijat saavat kommentoida
Urheilupiireille kisojen pitäminen ihmisoikeuksia rikkovassa maassa tilanne on kinkkinen, joskaan ei uusi ongelma. Esimerkiksi takavuosien Pekingin ja Sotšin olympiakisat ovat herättäneet kysymyksiä siitä, pitäisikö urheilukisojen järjestämistä välttää ihmisoikeuksia polkevissa maissa. Kansainvälinen olympiakomitea ilmoittikin viime vuonna nostavansa ihmisoikeudet yhdeksi kriteeriksi kisoja myöntäessään.
Azerbaidžanin tilanne on aiheuttanut pohdintaa myös Suomen olympiakomiteassa, kertoo järjestön huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen.
"Tiedostamme asian erittäin hyvin. Vastuualueenamme on kuitenkin urheilu ja lähtökohta on se, että urheilu on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille maailman ihmisille", hän sanoo.
Suomen olympiakomitea pyrkii hänen mukaansa vaikuttamaan ihmisoikeusasioihin esimerkiksi Euroopan komission hyvän hallinnon työryhmän kautta, mutta sen suoremmin Azerbaidžanin tilanteeseen ei oteta kantaa.
Urheilijat kuitenkin saavat kommentoida ihmisoikeuskysymyksiä kisojen aikana, Paavolainen kertoo. Heille jaetaan myös infopaketti Azerbaidžanin tilanteesta.
Suomesta osallistuu kisoihin 80–90 urheilijaa.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia