Pitkään suunniteltu translakiuudistus näyttää jäävän toteutumatta tällä hallituskaudella. Hallitus ei ole antanut aiheesta virallista päätöstä, mutta pääministeri Alexander Stubb (kok) totesi eilen tiistaina Espoossa järjestetyssä järjestöjohtajien seminaarissa, ettei laki ole edennyt ja että hän toivoo seuraavan hallituksen edistävän sitä.

Stubb ilmoitti jo aiemmin joulukuussa, ettei hallitus anna translaista esitystä, mikäli se ei pääse siitä yksimielisyyteen. Neuvotteluja oli lakiuudistusta johtaneen peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) mukaan tarkoitus kuitenkin jatkaa tämän vuoden puolella.

Maailma.netin tavoittama Stubbin avustaja ei kommentoi sitä, vieläkö neuvotteluja jatketaan. Kommentoitavaa ei ole myöskään Huovisella. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) avustajan mukaan tietoa siitä, aiotaanko asiasta vielä neuvotella, ei ole.

Lakiuudistuksen suunnittelussa mukana ollut Setan pääsihteeri Aija Salo on pettynyt uudistuksen kompasteluun.

"Toivon, että hallituksessa tehdään vielä töitä uudistuksen eteen, mutta pahalta näyttää. Se tarkoittaa, että Suomi jatkaa yhä ihmisoikeusloukkauksia, jotka koskettavat ihmisen kaikkein intiimeimpiä asioita", hän toteaa.

"Hallituksella tuhannen taalan paikka"

Translakiuudistusta on suunniteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yli kaksi vuotta. Taustalla on muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antama kritiikki lain ihmisoikeusongelmista ja huoli trans- ja intersukupuolisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa.

Tällä hetkellä sukupuolelleen juridista vahvistusta hakevan henkilön on lain mukaan oltava naimaton sekä lisääntymiskyvytön. Kummastakin vaatimuksesta oli tarkoitus luopua uudessa laissa. Kristillisdemokraatit on kuitenkin ilmoittanut vastustavansa uudistusta, sillä asiasta ei linjata hallitusohjelmassa.

Salon mukaan suurin osa valmistelussa mukana olleista asiantuntijoista on ollut valmis muuttamaan lakia. Myös hallitus itse on aiemmin linjannut transsukupuolisten oikeuksista, hän muistuttaa.

"Hallitushan antoi juuri eduskunnalle ihmisoikeusselonteon, jossa linjataan, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistäminen on yksi keskeisimpiä ja vähiten huomiota saaneita kotimaisen ihmisoikeuspolitiikan kysymyksiä. Hallituksella olisi nyt tuhannen taalan paikka noudattaa omaa yksimielisesti annettua selontekoaan", hän toteaa.

Salon mukaan vaikka lakiesitys saataisiinkin vielä aikaan, se kuitenkin vaatisi rukkausta, sillä uusikaan laki ei takaisi riittävän hyvin ihmisoikeuksia. Seta ja muut järjestöt vaativat, ettei sukupuolen juridinen vahvistaminen enää edellyttäisi myöskään lääketieteellisiä tutkimuksia ja 18 vuoden ikää, vaan se perustuisi omaan ilmoitukseen. Samantyyppisiä uudistuksia ovat viime vuosina tehneet tai tekemässä muun muassa Tanska, Ruotsi ja Norja.