Tulevaisuus huolettaa Syyrian kurdeja | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Tulevaisuus huolettaa Syyrian kurdeja

Syyrian sodan pääpukarit ovat sivuuttamassa muut väestöryhmät, kirjoittaa Karlos Zurutuza.

(IPS) -- Kurdit liittyivät Syyrian kapinaan 2011 ja saivat pian maan koillisosan valvontaansa. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, sillä kurdien kohtalo ei kiinnosta sodan pääosapuolia.

Omaa maata vailla oleva kurdikansa käsittää arviolta 35 miljoonaa henkeä pääasiassa Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa, jossa heitä on parisen miljoonaa.

Hallituksen sortamat Syyrian kurdit yrittivät kapinoida jo 2004. Keväällä 2011 he perustivat eräänlaisen itsehallinnon asuinalueelleen maan koillisosaan. Aluetta rajaavat tarkastusasemat, ja sinne on avattu aiemmin kiellettyjä kurdinkielisiä kouluja sekä sosiaalipalveluja.

"Tiesimme, ettei Assadin hallitus kaadu parissa kuukaudessa, joten järjestimme väkemme siviilipuolustuskomiteoiksi", Salih Muslim kertoo 700 kilometriä Damaskoksesta koilliseen sijaitsevassa Qamishlissa.

Muslim johtaa kurdien suurinta puoluetta (PYD), jonka aatemaailma on lähellä Turkin kurdien vapautta ajavaa PKK:ta.

Erilaisia tavoitteita

Syyrian kurdialueella toimii noin 30 poliittista ryhmää. Osa ajaa Irakin Kurdistanin kaltaista itsehallintoaluetta.

"Damaskos ei pelkää meitä, koska emme vaadi edes autonomista aluetta. Haluamme vain demokraattiset oikeudet Syyrian sisällä", Muslim selittää PYD:n kantaa.

Toistaiseksi sekä Syyrian armeija että kapinallinen Vapaan Syyrian armeija (FSA) ovat jättäneet kurdit rauhaan.

Islamistista al-Qaidaa lähellä olevien ryhmien mukaantulo on hajottanut Syyrian oppositiota. Aleppossa FSA:n taistelijoita siirtyi siksi kurdien hallitsemiin kaupunginosiin, mikä veti sinne myös hallituksen pommikoneet.

Rivit koossa

Syyrian kurdit ovat onnistuneet pitämään rivinsä joten kuten kasassa siitä asti, kun yhteistyöstä sovittiin Irakin Kurdistania johtava Masoud Barzanin valvonnassa.

Raporttien mukaan Turkista on siirtynyt PKK:n taistelijoita Syyrian kurdialueelle sen jälkeen, kun järjestön vankilassa oleva johtaja Abdullah Öcalan julisti tulitauon Turkkiin. Näin Syyrian kurdit saavat lisävoimaa Irakista tulevan tuen lisäksi.

Syyrian kurdien tulevaisuus on kuitenkin epävarma, sillä he eivät voi luottaa sen enempää Assadiin kuin oppositioonkaan.

Muslim vakuuttaa, että kurdit taistelevat oikeuksistaan siitä riippumatta, kuka voittaa sodan. Hän valittaa, ettei kumpikaan osapuoli tyydy siihen, että kurdit ovat muslimeja, vaan "meidän pitäisi olla myös arabeja."

Kahden kauppaa

Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä vuodesta 2011 jatkuneita levottomuuksia kutsutaan hyvällä syyllä arabikevääksi. Libyassa berberit odottavat yhä asemansa tunnustamista, ja Egyptissä vainotaan kopti-kristittyjä.

"Vuoret ovat kurdien ainoat ystävät", kuuluu vainotun kansan vanha sanonta, joka saattaa taas muuttua todeksi Syyriassakin.

Assadin tukena ovat Venäjä ja Iran, kun taas länsimaat tukevat sunnijohtoista FSA:ta. Syyrian kurdit eivät voi odottaa apua juuri muilta kuin veljiltään Irakissa ja Turkissa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia