Tutkija lyttää Patrian asevientiluvan Saudi-Arabiaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Tutkija lyttää Patrian asevientiluvan Saudi-Arabiaan

Kranaatinheitinkaupat Saudi-Arabiaan lyövät korville Suomen ulkopolitiikan periaatteita, SaferGlobe-tutkimusverkosto huomauttaa.

Suomen valtioneuvosto on päättänyt myöntää Patrialle kiistanalaisen vientiluvan Saudi-Arabiaan. Yhtiö saa viedä luvan puitteissa 36 Nemo-kranaatinheitinjärjestelmää maahan, jonka useat kansainväliset järjestöt arvioivat yhdeksi maailman epädemokraattisimmista.

SaferGlobe-tutkimusverkoston asevientitutkija Jarmo Pykälä arvioi, ettei vientilupaa myönnettäessä noudatettu hallitusohjelmaan kirjattua kantaa EU:n yhteistä sotilasteknologian viennin valvontaa koskevaa yhteistä kantaa.

Yksi EU:n yhteisen kannan kriteereistä on ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen lopullisessa määrämaassa.

"On surullista ja suomalaisen ulkopolitiikan kannalta ongelmallista, jos puutteet aseiden vientilupaprosessissa lyövät korville pitkän tähtäimen ulkopoliittisia tavoitteita kuten demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamista ja tulos on se, että suomalaisia aseita päätyy potentiaalisille konfliktialueille", Pykälä toteaa.

Esimerkiksi Belgiassa on SaferGloben mukaan nostettu yhtä myönnettyä vientilupaa vastaan kanne ja jätetty tuomioistuimen tehtäväksi määritellä missä yhteisen kannan asettamat rajat kulkevat.

Patriakaupan oudot piirteet

Vientiluvan myöntäminen Patrialle osoittaa Suomen myös asevientilupajärjestelmässä vakavia puutteita, jotka jättävät päättäjille heikot toimintamahdollisuudet, Pykälä huomauttaa.

"Ensin annetaan salainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ennakkolausunto, sitten tehdään viralliset kaupat ja vuosi sen jälkeen haetaan hallitukselta kaupalle poliittista hyväksyntää vientiluvan muodossa. Siinä vaiheessa on enää hankala sanoa kaupalle ei."

Patrian tapauksessa kaupan valmistelut aloitettiin jo vuonna 2008, kauppasopimus allekirjoitettiin viime vuonna, mutta vientiluvasta päätettiin vasta nyt.

"Tällaisenaan prosessi asettaa kaikki suomalaiset osapuolet, aseviejäyrityksen, vientilupaviranomaiset eli puolustus- ja ulkoministeriön sekä valtioneuvoston hankalaan asemaan", Pykälä painottaa.

Toinen päätöksentekoon liittyvä outous oli valtion omistajapolitiikasta vastaavan ministeri Heidi Hautalan ilmoitus jäävätä itsensä vientiluvasta päätettäessä.

Pykälän mukaan on mielenkiintoista omistajapolitiikkaa, jos hallituksesta valtionyhtiöistä vastaava ministeri ei voi osallistua yhtiöitä koskevien asioiden käsittelyyn.

EU:n aseviennin yhteisen kannan kriteerit

Yhteisen kannan kahdeksan kriteeriä pitää ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä joko sotilasteknologian tai aseiden vientiluvista. Kielteinen vientilupapäätös voidaan tehdä jo yhden kriteerin perusteella. Yhteinen kanta sitoo juridisesti kaikkia EU:n jäsenmaita.

  1. Jäsenvaltiot noudattavat kansainvälisiä velvoitteita ja sitoumuksia. Erityisesti on noudatettava YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n määräämiä pakotteita tai asevientikieltoja.
  2. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen lopullisessa määrämaassa.
  3. Lopullisen määrämaan sisäisen tilanteen jännitteisyys tai aseellisten konfliktien uhka. Vientilupa on evättävä sellaiselta sotilasteknologian tai aseiden vienniltä, joka lopullisessa määrämaassa aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja.
  4. Alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden suojelu. Maastavientilupa on evättävä, jos on olemassa selkeä vaara, että vietävää sotilasteknologiaa tai aseita hyökkäykseen toista maata vastaan tai tehostamaan aluevaatimuksia.
  5. Jäsenvaltioiden sekä ystävällismielisten ja liittolaisvaltioiden kansallinen turvallisuus.
  6. Ostajamaan suhtautuminen terrorismiin sekä sen liittolaisuuksien luonteen ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen arviointi.
  7. Vaara, että sotilasteknologia tai aseet päätyvät muualle kuin ostajamaahan.
  8. Sotilasteknologian tai aseiden viennin yhteensopivuus vastaanottajamaan taloudelliseen tilanteeseen. Valtioiden tulisi käyttää mahdollisimman vähän varoja oikeutetun puolustus- ja turvallisuustarpeensa ylläpitoon.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia