Mediahuomio vie yritysvastuuta eteenpäin nopeammin kuin lainsäädäntö, sanoo kansainväliseen oikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori ja tutkija Merja Pentikäinen.

Hän pitää tärkeänä kansalaisjärjestö Finnwatchin viime viikolla julkaistua raporttia suomalaisten kauppaketjujen alihankinnan ongelmista. Raportin mukaan kauppaketjut ovat hyödyntäneet ananasmehutiivisteen hankinnassa thaimaalaista alihankkijaa, jonka toimintatavat täyttävät pakkotyön ja ihmiskaupan tunnusmerkit.

Raportin löydökset nousivat viime viikolla Suomessa esiin isoja medioita myöten.

Pentikäinen teki vuonna 2008 Helsingin yliopistolle selvityksen yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista. Hänen mukaansa keskustelu yritysvastuusta on Suomessa mennyt sen jälkeen eteenpäin.

"Jos vertaa sitä, miten julkisuudessa silloin keskusteltiin yritysvastuusta ja mitä se on tänä päivänä, ero on valtava. Media on ollut selvästi kiinnostuneempi näistä kysymyksistä, ja asiat ovat nousseet uutiskynnyksen yli", Pentikäinen sanoo.

Hänen mukaansa keskustelu suomalaisyritysten yritysvastuusta alkoi lisääntyä juuri vuonna 2008, jolloin julkisuudessa alettiin käsitellä Nokia Siemens Networksin yhteistyötä ihmisoikeusloukkauksista tunnetun Turkmenistanin kanssa.

Vaikeampaa sen sijaan on sanoa, onko mediahuomio saanut yritysvastuuta käytännössä parantumaan, Pentikäinen toteaa.

Lainsäädäntö etenee hitaasti

Pentikäinen pitää tärkeänä askeleena yritysvastuun etenemisessä myös niin kutsuttuja Ruggien periaatteita, jotka YK hyväksyi vuonna 2011. Ne on sisällytetty OECD:n ohjeistukseen monikansallisille yrityksille. Muun muassa Suomi on sitoutunut ohjeistuksen toimeenpanoon.

Ruggien periaatteisiin kuuluu muun muassa, että yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja pyrittävä lieventämään ihmisoikeusloukkauksia, vaikka ne eivät suoraan liittyisi sen omaan toimintaan.

OECD:n ohjeistuksen noudattamisesta voi kuka tahansa tehdä selvityspyynnön, Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle sekä sen alaiselle yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnalle. Käytännössä ohjeistus ei kuitenkaan suoraan velvoita valtioita tai yrityksiä mihinkään.

Miksi yrityksiä ei sitten voida haastaa suoraan oikeuteen ihmisoikeusloukkauksista ulkomailla? Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä valtion toimivalta ulottuu vain sen omien rajojen sisäpuolelle, Pentikäinen kertoo.

Hänen mielestään sekä kansainvälistä oikeutta että kansallista lainsäädäntöä pitäisi kehittää yritysvastuun vahvistamiseksi ja asiasta pitäisi keskustella enemmän.

"Suomen pitäisi tehdä vastuullisesta yritystoiminnasta kilpailuvaltti."