Suosittujen uhanalaisten eläinlajien avulla kerättyjä tukirahoja voitaisiin käyttää myös vähemmän tunnettujen eläin- ja kasvilajien suojeluun, sanovat australialaiset ympäristötieteilijät.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maailmalla suojellaan mieluiten sarvikuonojen ja koalan tapaisia karismaattisia "julkkiseläimiä" esimerkiksi pallosimpun kustannuksella. Seurauksena on, että tuntemattomat syrjäisten alueiden eläimet eivät saa yhtä herkästi tukea, vaikka ne olisivat ekosysteemin kannalta tärkeämpiäkin.

"Kansainväliset järjestöt käyttävät noin 80:tä nisäkäslajia, kuten leijonia, tiikereitä ja pandoja, kerätäkseen rahaa suojeluun, mutta juuri mitään selkärangattomia ei käytetä näin. Jos nämä 80 karismaattista lajia imevät suurimman osan sponsorien rahoista, mitä jää muille tuhannelle uhatulle nisäkäslajille ja 19 000 uhatulle kasville, linnulle, matelijalle, sammakolle, hyönteiselle ja muille tuntemattomammille lajeille?" sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Hugh Possingham.

Suosittujen eläinten suojelu pelastaa sivutuotteena usein myös yhden tai kaksi muuta lajia, koska suojelutoimet vaikuttavat usein laajemmalle kuin vain yhteen lajiin. Rahat voitaisiin käyttää kuitenkin vieläkin tehokkaammin, tutkijat sanovat.

Tutkimuksessa tarkastellaan Uutta-Seelantia ja kymmenen karismaattisen lintulajin suojelua. Lajeja voitaisiin heidän mukaansa pelastaa tuplasti enemmän, jos suojelutoimia tehostettaisiin. Keinoja voisivat olla esimerkiksi sellaisten asuinalueiden suojelu, joilla elää useita lajeja, sekä tuhoisien nisäkäsvieraslajien kitkeminen.

"Surullinen totuus on, ettemme pysty pelastamaan kaikkia nykyisellä rahoituksella, mutta on vaadittava, että saatavilla oleva raha käytetään parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseen", Possingham toteaa.