Tutkimus: Mikroluotto ei ole ihmelääke köyhyyteen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Tutkimus: Mikroluotto ei ole ihmelääke köyhyyteen

Valtasuhteet leimaavat naisten mikroluottoverkostoja Etelä-Afrikassa, todetaan tuoreessa väitöskirjassa.

Mikroluottojen merkitystä kehitysmaiden naisten köyhyyden vähentäjänä on liioiteltu. Pahimmissa tapauksissa mikroluototus johtaa velkakierteeseen ja toiminnan halvaantumiseen, sanotaan viime viikolla tarkistetussa väitöskirjassa.

Johanna Hietalahden tutkimuksessa tarkastellaan mikroluottoverkostojen arjen politiikkaa ja valtapelejä Etelä-Afrikan Limpopossa.

"Mikroluotoista hyötyivät eniten ne, joiden kotitalouksilla on säännöllisiä tuloja ja jotka onnistuvat saavuttamaan suotuisan sosiaalisen aseman yhteisössä", toteaa Hietalahti.

Tutkimuksesta ilmenee, että harva yrityksistä on kuitenkaan kestävällä taloudellisella pohjalla ja toimintaa leimaavat myös yhteiskunnassa vallitsevat valtasuhteet.

Mikroluottojärjestelmässä ryhmä naisia saavat oman lainan, mutta ovat samalla yhteisvastuussa toistensa lainoista. Toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja solidaarisuuteen. Viime kädessä sukulaiset tai jopa koko kyläyhteisö ovat lainan takaajina, todetaan tutkimuksessa. Hietalahden mukaan yhteistakaus on hyvästä keksinnöstä huolimatta myös ongelmallinen.

"Vastuiden jakautumisesta ryhmäläisten kesken ei ole olemassa sääntöä. Se mahdollistaa hyväksikäytön ja jättää ryhmäläiset 'omien lakiensa' armoille".

Tutkimuksen mukaan luottojen takaisinmaksu perustuu tiukkaan kuriin ja valvontaan. "Jos joku ei maksanut, muut hankkivat rahat keinolla millä hyvänsä", Hietalahti toteaa.

Myöskään kuka tahansa ei voi saada lainaa, vaikka periaatteessa mikroluotto on suunnattu niille, joilla ei ole pääsyä virallisille rahoitusmarkkinoille. Organisaation sisäiset valtarakenteet kuitenkin vaikuttavat, kuka pääsee osaksi ryhmää. Toisaalta joskus akuutti rahantarve pakottaa valitsemaan kenet tahansa.

Mikroluottojärjestelmän ajatellaan voimauttavan naisia ja tekevän heistä oman elämänsä subjekteja. Hietalahden mukaan rakenteelliset ongelmat ja poliittinen eriarvoisuus luovat kuitenkin rajoitteita.

Tutkijan mukaan mikroluotot eivät ole irrallaan muista naisten elinkeinostrategioista eikä niillä voi korvata perinteistä kehitysapua. Huomiota tulisikin kiinnittää enemmän naisten arjen ymmärtämiselle.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia