Ulkoministeriö on julkaissut uuden nettisovelluksen, jonka tarkoituksena on kannustaa ketä tahansa raportoimaan kehitysyhteistyön väärinkäytösepäilyistä. Toiveissa on, että palvelun avulla saadaan paitsi kiinni väärinkäytöksiä, myös ehkäistään niitä.

"Enemmän kuin roppakaupalla ilmoituksia toivomme, että tämä lähettäisi signaalin siitä, että Suomen kehitysyhteistyötä seurataan. Se, joka on pohtinut vilungin mahdollisuutta, miettii kaksi kertaa, kun tällainen järjestelmä on olemassa", sanoi kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) sovelluksen julkistustilaisuudessa.

Korruptionapiksi ja punaiseksi napiksi kutsutun verkkopalvelun idea on yksinkertainen: osoitteessa väärinkäytösilmoitus.fi kuka tahansa voi kertoa nimettömänä epäilyksistään, jotka liittyvät Suomen tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden taloudellisiin tai muunlaisiin väärinkäytöksiin.

Ilmeisimmät roskapostit seulotaan, mutta kaikki muut epäilyt siirretään asiasta vastaavan yksikön tutkittavaksi, kertoi ulkoministeriön demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Jaakko Jakkila.

Kymmeniä ilmoituksia odotetaan

Väärinkäytösilmoituksessa on Haaviston mukaan kyse pyrkimyksestä yhä suurempaan avoimuuteen kehitysyhteistyössä.

"Lisää luotettavuutta, kun viranomainen kertoo hallussaan olevat tiedot myös silloin, kun ne ovat negatiivisia."

Hänen mukaansa odotettavissa on, että ilmoituksia epäilyistä tulee vuosittain 30–60. Ilmiantajana voi toimia periaatteessa kuka tahansa, mutta käytännössä niitä odotetaan esimerkiksi suomalaisilta järjestöiltä, ulkomailla kentällä toimivilta tahoilta tai vaikkapa kehitysyhteistyön kohteilta itseltään.

Vastaava palvelu on käytössä myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ruotsissa ja Norjassa ilmoituksia oli vuonna 2012 reilut 30 kummassakin.

Ulkoministeriö muistuttaa, että kaiken kaikkiaan väärinkäytökset kattavat koko kehitysyhteistyöpotista vain noin 1–2 promillea ja tavallisesti kyse on pienistä väärinkäytöksistä. Yhteensä pelkkiä väärinkäytösepäilyjä oli Suomessa viime vuonna 39 ja edellisvuonna 26.

Viimeisin vakava väärinkäytös paljastui viime vuoden lopulla, kun Suomi joutui lopettamaan kokonaan paikallishallinnon uudistuksen tukiohjelman Tansaniassa ja perimään rahoja takaisin kymmeniä tuhansia euroja.